Paloittelusurmaajan taustalla mielenterveysongelmia

Lisäksi 23-vuotiaalle miehelle on tehty mielentilatutkimus alaikäisenä tehdyn tuhotyön oikeuskäsittelyn yhteydessä. Hänet tuomittiin tuolloin täyttä ymmärrystä vailla olevana.

Kyse oli tuhopoltosta. Hän oli alaikäisen toverinsa kanssa yrittänyt polttaa keskiaikaisen kivikirkon ja museoriihen Kirkkonummella kesäkuussa 1992. Kirkossa oli sytytetty alttariliina, flyygeli, urut ja puinen patsas. Olkikattoinen riihi tuhoutui käyttökelvottomaksi.

Kun syyttäjä Erkki Koivusilta luki eilen alkaneen Hyvinkään paloittelusurman oikeudenkäynnin alkajaisiksi valikoituja otteita syytekirjelmästä, niin kokeneimmatkin rikos- ja oikeustoimittajat haukkoivat henkeään. Voiko tämä olla tottakaan, kysyi moni mielessään.

Tuntuu täysin käsittämättömältä, että neljä nuorta ihmistä kykenee lietsomaan itsensä näin järkyttäviin tekoihin. Asian sulattamista ei helpota tieto siitä, että epäillyt ja uhri tunsivat toisensa hyvin. Tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario Ari Soronen keskusrikospoliisista vahvistaa, että uhri osittain jopa asui surma-asunnossa yhdessä murhasta epäillyn 23-vuotiaan hyvinkääläismiehen luona. Puolisen vuotta kestänyt kämppäkaveruus päättyi tragediaan.

Hyvinkääläinen oli tuntenut uhrin pari vuotta. Myös hänen tyttöystävänsä, murhasyytteen saanut 17-vuotias järvenpääläistyttö, sekä kolmas murhasta epäilty, 20-vuotias mäntsäläläismies, olivat tunteneet uhrin jo pitempään. Törkeästä pahoinpitelystä syytteen saanut 16-vuotias keravalaispoika tunsi hänkin uhrin, joskin selvästi vähemmän aikaa kuin muut epäillyt.

Murhasyytteen saaneista ainoastaan mäntsäläläismies on Sorosen mukaan osoittanut edes vähäisiä katumuksen merkkejä. Pariskunta sen sijaan on käyttäytynyt täysin välinpitämättömästi. Keravalaispoika on Sorosen mukaan ollut katuvainen.
-Hän erosi ryhmästä surmayönä. Surman ja pidätyksensä välisenä aikana hän ei tavannut ketään asunnossa olleista, Soronen kertoo.

Rikostaustat tekoon nähden vähäiset

Epäiltyjen rikostausta on nyt puitavan tapauksen vakavuuteen nähden vähäinen. Hyvinkääläismies on saanut alaikäisenä tuomion vuonna 1992 tehdystä tuhotyöstä. Lisäksi hänellä on tilillään jonkin verran pahoinpitelyjä. Hän on käyttäytynyt väkivaltaisesti mm. entisiä tyttöystäviään kohtaan. Keskiviikkona hänelle luettiin syyte myös eläinrääkkäyksestä. Syytteen mukaan hän tappoi julmasti uroskoiransa asunnossaan viime vuoden pyhäinpäivän aattona.

Mäntsäläläisellä on takanaan vähäisiä pikkurötöksiä. Kahden nuorimman epäillyn tausta on täysin puhdas. Hyvinkääläismies oli johtohahmo porukassa, joka oli asialla saatananpalvontaan viittaavissa teoissa Hyvinkään Paavolan kaupunginosassa toissa kesänä. Ryhmä mm. piirteli symboleja päiväkodin seinään. Hänellä on taustallaan myös mielenterveyden ongelmia.

Tavallinen perhe, hyvä koulussa

Myöskään epäiltyjen perhetaustoista ei löydy selitystä tapahtuneelle. Tytöllä on normaaliperhe, keravalaispojalla ns. uusioperhe. Molemmat asuivat vielä vanhempiensa luona. Vanhemmat miehet asuivat omillaan; kumpaakin oli huollettu yksin.
-Kaikkien epäiltyjen vanhemmille surmatyö on tullut suurena järkytyksenä, Soronen toteaa.

Keravalaispoika on lukiolainen. Järvenpääläistyttö on käynyt peruskoulun. Soronen kertoo, että molemmat pärjäsivät koulussa hyvin, kunnes kiinnostus pimeään aatteeseen heräsi. Tällöin arvosanat lähtivät laskuun. Tytön kohdalla tämä tapahtui pari vuotta sitten, juuri siinä vaiheessa, kun yleensä päätetään jatkamisesta lukioon tai ammattikouluun. Hyvinkääläismies oli surman tapahtuma-aikaan "toimeton". Mäntsäläläismies suoritti siviilipalvelusta. -Kaikki neljä ovat kuulustelujen perusteella periaatteessa älykkäitä nuoria ihmisiä, Soronen puistelee päätään. Hän sanoo, ettei epäilty ollut mikään erakkoluonne, vaan kuvailee tätä aktiiviseksi ja puheliaaksi. Hänen mukaansa epäillyn älynlahjoissa ei ollut sinänsä vikaa, vaan tämä "olisi pärjännyt koulussa jos olisi halunnut".
(MTV3-STT)