Sata vuotta täyttävällä Suomen painiliitolla on kovia haasteita edessään. Kapeaa nykymenestystä ei saada enää lajin kultavuosien tasolle. Tason leventäminen on kuitenkin välttämätöntä painin tulevaisuutta varten.
Painiliitto juhlii 100-vuotista taivaltaan perjantaina Helsingissä viikonlopun SM-painien yhteydessä. Liitto perustettiin entisen Suomen valtakunnan urheiluliitto SVUL:n perustamisen yhteydessä vuonna 1906. Kyseinen vuosi oli suomalaispainille merkittävä, sillä Verner Weckman selätti vastustajansa 85 kilon sarjassa ottaen Suomen historian ensimmäisen olympiakullan.
Järjestäytyneen painin syntyhetket Suomessa olivat Suomessa kuitenkin jo vuonna 1891, kun Suomen ensimmäinen painiseura Helsingin Atleettiklubi näki päivänvalon. Tätä ennen suomalaispaini sai innoitusta sirkuspainista.
Weckmanin olympiavoitto oli alkusoittoa Suomen ylivoimalle painimaailmassa ennen toista maailmansotaa. Suomi saalisti kreikkalais-roomalaisesta painista ja vapaapainista 61 arvokisavoittoa ja lukuisia muita mitaleita vuosien 1905-39 välillä. Sotien jälkeen voittoja on tähän mennessä kertynyt 23 lisää.
Kustaa Pihlajamäki nousee monien mielessä painin suomalaisnimeksi ylitse muiden. Vain 41-vuotiaana vuonna 1944 kuollut Pihlajamäki taisi sekä vapaa- että kreikkalaisroomalaisen painin. Olympiakisoissa Pihlajamäki vapaapaini kultaa Pariisissa 1924 ja kahdentoista vuoden tauon jälkeen Berliinissä 1936. Menestystä täydensivät kuusi EM-kultaa kreikkalais-roomalaisessa ja kaksi EM-kultaa vapaapainissa. Nurmolainen keräsi mitalikaappiinsa lisäksi 29 SM-kultaa.
Paini maton alla piilossa
Viime vuosikymmeninä paini on jäänyt niin Suomessa kuin kansainvälisestikin näkyvyydessä muiden lajien varjoon. Tämä on vaikuttanut etenkin Suomessa myös harrastajamääriin ja sitä kautta menestykseen huipputasolla.
Arvokisavoittoihin 1990- ja 2000-luvuilla on yltänyt vain kolme suomalaista. Nykyinen painin päävalmentaja Mikael Lindgren otti EM-tittelin vuonna 1993, Marko Yli-Hannuksela MM-kultaa vuonna 1997 ja Juha Ahokas EM-kultaa vuonna 2003. Lisäksi Yli-Hannuksela on tuonut lisänäkyvyyttä painille Sydneyn vuoden 2000 olympiapronssilla ja Ateenan 2004 olympiahopeallaan.
Helsingin Kisahallissa 100-vuotisjuhlan puheellaan avaavalla Painiliiton puheenjohtaja Yrjö Tuokolla on siis kova haaste saada kiristyvässä kilpailussa suomalaispainin kansainväliseen tasoon lisää leveyttä. Tuokon helpotukseksi lisätukea lajille tuo se, että paini on nimetty kuluvana olympiadina niiden harvojen suomalaislajien joukkoon, jossa on mahdollisuus menestykseen.
Painin tulevaisuus on entisten menestyjiemme käsissä. Heidän on saatava osa 100-vuotisjuhlassa esiintyvistä tyttö- ja poikapainijoista jatkamaan lajia huipulle asti, jotta menestys painissa ei olisi Suomelle pelkästään menneisyydessä.
Suomalaiset painin arvokisavoittajat aikuisten kilpailuissa vuosina 1905-2005:
Kreikkalais-roomalainen paini: Verner Weckman: MM-kultaa 1905, olympiakultaa 1906 ja 1908, Antti Hyvönen: MM-1 1911, Nestori Tuominen: MM-1 1911, Eemeli Väre: MM-1 1911, OL-1 1912 ja 1920, EM-kultaa 1912, Alfred Asikainen: MM-1 1911, Yrjö Saarela: MM-1 1911, OL-1 1912, Alex Järvinen: MM-1 1911, Kaarlo Koskelo: OL-1 1912, Volmar Vikström: EM-1 1914, Ivar Böhling EM-1 1914, Oskari Friman OL-1 1920, 1924, MM-1 1921, Adolf Lindfors OL-1 1920, Väinö Ikonen MM-1 1921, Kalle Anttila MM-1 1921-22, OL-1 1924, Taavi Tamminen MM-1 1921, Edil Rosenqvist MM-1 1921-22, Johan Salila MM-1 1921, Edvard Westerlund MM-1 1922, OL-1 1924, Väinö Kokkinen OL-1 1928, 1932, EM-1 1930, Onni Pellinen EM-1 1929, Kustaa Pihlajamäki EM-1 1930, 1933-34, 1937-39, Mikko Norling EM-1 1930, 1933, Aarne Reini EM-1 1933-34, Lauri Koskela EM-1 1935, 1937-38, OL-1 1936, Väinö Perttunen EM-1 1937-38, Kauko Kiisseli EM-1 1939, Matti Simanainen MM-1 1950, Kelpo Gröndahl OL-1 1952, Rauno Mäkinen OL-1 1956, Kyösti Lehtonen OL-1 1956, Eero Tapio MM-1 1967, EM-1 1969, Risto Björlin EM-1 1969, Pertti Ukkola OL-1 1976, EM-1 1977, MM-1 1977, Hannu Lahtinen MM-1 1983, Tapio Sipilä MM-1 1983, Jouko Salomäki OL-1 1984, MM-1 1987, Keijo Pehkonen EM-1 1987, 1989, Mikael Lindgren EM-1 1993, Marko Yli-Hannuksela MM-1 1997, Juha Ahokas EM-1 2003. Vapaapaini: Kalle Anttila OL-1 1920, Eino Leino OL-1 1920, Kustaa Pihlajamäki OL-1 1924, 1936, EM-1 1934-35, Kaarlo Mäkinen OL-1 1928, Arvo Haavisto OL-1 1928, Hermanni Pihlajamäki EM-1 1931, OL-1 1932, Lennart Viitala EM-1 1946, OL-1 1948, Eino Virtanen EM-1 1946.
(MTV3-STT)