– Valitettavasti olemme menossa hitaasti alakoulun suuntaan, kun puhumme päihteiden käyttäjistä, toteaa A-klinikkasäätiön Nuorten hoitoyhteisö Stopparin yksikköjohtaja Markku Kautiainen.
Lahdessa sijaitsevassa hoitoyhteisö Stopparissa hoidetaan 13–17-vuotiaita nuoria päihteiden käytön takia. Nuoret tulevat hoitoon kiireellisellä sijoituksella tai huostaanotettuina. Hoitoon tuloon tarvitaan aina sijoituspäätös kunnan sosiaaliviranomaiselta.
– Nuorimmat meille hoitoon tulleista ovat 13-vuotiaita. Jos 13–14-vuotiaana tarvitsee laitoshoitoa, niin päihteiden käyttö on alkanut jo vuosia ennen katkaisuhoitoon tulemista, jopa alle 10-vuotiaana. Olen kuullut, että jopa kahdeksanvuotiaita on päätynyt poliisille päihtyneinä, Kautiainen kertoo.
Syitä lasten ja nuorten päihteiden käyttöön on mahdotonta eritellä. Kautiainen arvioi, että yhteiskunta on myös muuttunut.
– Yhteiskuntaan liittyvä kiire heijastuu myös nuoriin. Vaatimukset nykynuorilla ovat valtavat, eikä se työllistyminen ole itsestään selvää. Lisäksi yhteiskuntamme on valitettavasti aika päihdemyönteinen.
Kannabista luullaan terveystuotteeksi
Lasten ja nuorten päihteiden käyttö on tasaisesti otsikoissa. Nyt huolta on aiheuttanut Yle Oulun uutinen imppaamisen yleistymisestä. Esimerkiksi yksi noin 12-vuotias lapsi on joutunut sairaalaan imppaamisen takia viime vuonna.
MTV3 Uutiset kertoi jo viime vuoden elokuussa imppaamisen yleistymisestä. Tämä tuli esille poliisin tehovalvonta viikonlopuissa koulujen alettua. Katkaisuhoidossa imppaamiseen on törmätty, mutta sillä ei ole suurta roolia.
– Meidän piirissä imppaus ei näyttele kovaa roolia. Ennemminkin muut huumeet ovat mukana nuoren päihteiden käytössä. Etenkin kannabismyönteisyys on viime vuosina lisääntynyt. Monet nuoret pitävät kannabista jopa terveystuotteena. Nuorten päihteiden käytössä näkyy yleisesti samat ilmiöt, mitä aikuisten päihdekäytössä, Kautiainen kuvailee.