Pablo Nerudan runoja nuorelle salarakkaalle löydetty
Julkaistu 08.07.2008 11:50(Päivitetty 11.07.2008 14:39)
Julkisuuteen on tullut käsinkirjoitettu runokirja, joka sisältää chileläisen Nobel-runoilijan Pablo Nerudan (1904-1973) aiemmin julkaisemattomia runoja nuorelle rakastetulle. Runot antavat lisävaloa Nerudan suhteeseen hänen vaimonsa veljentyttäreen, joka oli neljäkymmentä vuotta Nerudaa nuorempi.
"Isla Negran albumi" - nimiseen runokirjaan on kirjoitetttu kaikkiaan neljätoista runoa. Runokirja on nimetty Nerudan viimeisen asuinpaikan mukaan, jonne hän oli rakennuttanut talon kolmannelle ja viimeiselle vaimolleen Matilde Urrutialle. Talossa asui myös vaimon veljentytär Alicia Urrutia, jolle Neruda kirjoitti nyt julkisuuteen tulleet rakkausrunot.
Alicia Urrutia oli kolmissakymmenissä, kun hän tuli tyttärensä kanssa asumaan Isla Negran taloon. Nerudan ja veljentyttären suhde ajoi Matilde-vaimon epätoivon partaalle. Kauneusleikkauksesta Buenos Airesista palattuaan hän uhkasi heittää Alician ulos talosta ja jättää Nerudan. Sitä hän ei kuitenkaan tehnyt, vaan jäi Nerudan rinnalle tämän kuolemaan asti. Neruda kuoli eturauhassyöpään 69-vuoden ikäisenä, kaksi viikkoa diktaattori Augusto Pinochetin sotilasvallankaappauksen jälkeen.
Runokirjan omistaja kertoi ostaneensa sen jokin aika sitten nimettömänä pysyneeltä kirjakauppiaalta. Hänen mukaansa runot on kirjoitettu Nerudalle tyypillisellä vihreällä musteella ja että ne ovat "avoin ja pitävä todiste" Nerudan rakkaudesta Aliciaan. Alicia Urrutia on tiettävästi itse päättänyt julkistaa runokirjan lopettaakseen arvailut kohuromanssin ympäriltä.
Vuonna 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Pablo Neruda tunnetaan yhteiskunnallisten runojen ohella hänen rakkausrunoistaan. Tunnetuimpia niistä on runokokoelma Kapteenin laulut (1952), jota pidetään Nerudan pääteoksena. Nerudan kirjoitti runot aluksi peitenimellä silloiselle rakastajattarelleen. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin hän myönsi kirjoittaneensa täynnä tunteen paloa ja aistillisuutta oleva runot.
"Rakkaani, / kohtasimme janoisina, / imimme kaiken / veden ja veren toisistamme, / kohtasimme nälkäisinä, / ahmimme toisiamme / tulenlieskojen lailla, / kunnes kumpikin jäi / nuolemaan haavojaan." (suom. Jyrki Lappi-Seppälä)
Niin runoissaan kuin muussakin toiminnassaan Neruda puolusti kiihkeästi vapautta, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, mutta Nerudan yksityiselämä herättää kysymyksiä. Hänellä oli vain yksi lapsi, tytär hänen ensimmäisestä avioliitostaan hollantilaisen Maria Antonia Hagenaarin kanssa. Tyttärellä oli syntyessää niin sanottu vesipää ja Nerudan kerrotaan kutsuneen tytärtään 'eräänlaiseksi puolipylvääksi' ja 'kolmikiloiseksi vampyyriksi'. Tytär kuoli kahdeksanvuotiaana käytännössä isänsä unohtamana.
Neruda työskenteli myös maansa diplomaattiedustajana ulkomailla ja lyhyen aikaa Chilen kommunistipuolueen senaattorina. Puolueen laittomaksi julistamisen jälkeen Neruda joutui olemaan jonkin aikaa maanpaossa Argentiinassa. Hänet tunnettiin myös presidentti Salvador Allenden läheisenä liittolaisena.
Neruda oli alkuperäiseltä nimeltään Neftali Ricardo Reyes Basoalto, jonka kirjailijanimen innoittajana oli tsekkiläinen kirjailija Jan Neruda.
Pablo Nerudaa pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä runoilijoista ja latinalaisamerikkalaisista kirjailijoista.