Osa narkolepsialapsista voi jo aiempaa paremmin

Ainakin osalla narkolepsiaan sairastuneista lapsista ja nuorista elämäntilanne näyttää nyt valoisammalta kuin heti sairastumisen jälkeen. Neurologian erikoislääkäri Markku Partisen mukaan pahimmat uhkakuvat ovat jäämässä toteutumatta.

– Kun sairastumisia alkoi tulla ilmi viime vuonna, oireet olivat todella rajuja. Nyt näyttää onneksi siltä, että monella oirekuva on lieventynyt, Partinen kertoo.

Kansallinen narkolepsiatyöryhmä vahvisti tänään sikainfluenssarokotuksen ja lasten lisääntyneiden narkolepsiatapausten yhteyden. Ryhmän loppuraportin mukaan rokote kasvatti 4-19-vuotiaiden lasten ja nuorten sairastumisriskin lähes 13-kertaiseksi verrattuna rokottamattomiin lapsiin.

Tutkimuksissa jokaiselta sairastuneelta on löytynyt narkolepsian riskiperimä. Sen sijaan itse sikainfluenssa ei näyttäisi juuri vaikuttaneen taudin puhkeamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokoteturvallisuuslääkäri Hanna Nohynek kertoo, että jopa 28 prosenttia suomalaisista kantaa narkolepsian riskiperimää.

– Se ei kuitenkaan riitä selittämään sairastumisia, vaan rokotteen ja perimän lisäksi sairastumisiin on vaikuttanut muitakin tekijöitä, joita ei vielä tiedetä.

THL:n tietoon oli torstaiaamuun mennessä tullut Suomessa jo sata Pandemrix-rokotuksen jälkeistä narkolepsiatapausta. Useimmilla oireet alkoivat parin kuukauden kuluttua rokottamisesta.

Kaikille ei kuulu hyvää

Erikoislääkäri Markku Partinen kertoo, että valtaosa narkolepsialapsista pystyy käymään koulua tai opiskelemaan. Parhaiten voivat potilaat selviävät yksillä päiväunilla koulupäivän jälkeen. Heillä tarve piristävään tai äkillistä lihasvoiman menettämistä estävään lääkitykseen on vähentynyt selvästi.

Kaikilla asiat eivät kuitenkaan ole hyvin.

–Yhä on potilaita, jotka ovat huonossa kunnossa ja joilla on hyvin paljon ongelmia ja vaikeita oireita. Pahimmilla tapauksilla ilmenee yhä esimerkiksi äkkinäistä väkivaltaisuutta.

Ääripäiden väliin jää suuri joukko lapsia ja nuoria, joiden oireet on lääkityksen avulla saatu tyydyttävästi hallintaan.

Partisen mukaan suurin osa sairastuneista tarvitsee lääkkeitä, todennäköisesti koko loppuelämänsä.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat