Opiskelijat raivoissaan: Tuki toiseen tutkintoon evätään, vaikkei olisi nostanut tukea ykköstutkintoon

Eduskunta äänesti tiistaina äänin 95-91, ettei opintotukea jatkossa myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon.

Pääkaupunkiseudun opiskelijat ovat järjestämässä mielenosoitusta eduskuntatalon eteen huomenna puoliltapäivin, jolloin eduskunnassa käynnistyy lakiehdotuksen toinen käsittely.  

Mitä opintotuen rajaaminen tarkoittaa?

Hallitus esittää, että korkeakoulututkinnon suorittaneella opiskelijalla ei olisi oikeutta opintotukeen toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. 

Jos eduskunta hyväksyy opintotukilain muutosesityksen sen toisessa käsittelyssä, tarkoittaa se seuraavaa:

- Jos opiskelija on suorittanut amk-tutkinnon tai kanditutkinnon, hän ei saisi opintotukea amk-tutkinnon eikä kanditutkinnon suorittamiseen (voisi saada tukea maisteritutkinnon tai ylemmän amk-tutkinnon suorittamiseen).

- Jos opiskelija on suorittanut maisteritutkinnon tai ylemmän amk-tutkinnon, hän ei saisi opintotukea maisteritutkinnon, ylemmän amk-tutkinnon, amk-tutkinnon eikä kanditutkinnon suorittamiseen.

- Toista korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen, vaikka hän ei olisi nostanut ensimmäistä tutkintoa suorittaessa yhtäkään opintotukikuukautta. 

- Rajoitus koskee opintoja, joissa opiskeluoikeus on saatu tai opiskelupaikka on otettu vastaan 1.8.2016 tai sen jälkeen alkavassa koulutuksessa. 

Opintotuen määrä yhteen korkeakoulutututkintoon ei kuitenkaan vähenisi ja kaikkiin korkeakouluopintoihin voisi edelleen saada opintotukea enintään 64 tukikuukautta.

(Lähde: Kela ja Valtioneuvosto)

– Tästä ei saada niitä säästöjä, joita kuvitellaan, sanoo Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton (SAMOK) puheenjohtaja Joonas Peltonen.

Hallitus esittää, että korkeakoulututkinnon suorittaneella opiskelijalla ei olisi oikeutta opintotukeen toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. 

– Monet hakevat uutta osaamista tai uutta tutkintoa työttömyyden takia. Lisäksi erityisesti nuorten kohdalla monikaan ei tiedä 19-vuotiaana, mikä on se ala, jolla haluaa työskennellä, Peltonen sanoo.  – Opintotuen rajaaminen vaikeuttaa alan vaihtoa ja työllistymistä sekä pitkittäisi opintoaikoja. Tämän takia valtion pitäisi tukea myös toista ammattitutkintoa.

– Opiskelijoiden keskuudessa lakiesitystä pidetään hyvin vakavana asiana ja se on herättänyt paljon tunteita, kertoo Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) hallituksen puheenjohtaja Mari Kyllönen.

Lakiesityksessä ontuvia kohtia

Eduskunnan sivistysvaliokunta päätyi viime perjantaina niukasti hallituksen esityksen kannalle. Valiokunta löysi lakiesityksestä kuitenkin ongelmakohtia.

– Jos opiskelija ei ole ensimmäisen tutkintonsa aikana tarvinnut opintotukea, mutta toista tutkintoa opiskellessaan hän sitä tarvitsisi, niin opiskelija ei sitä saa. Se on ongelma, johon emme pystyneet löytämään ratkaisua, kertoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).

Sivistysvaliokunta suhtautui myös epäillen siihen, kannustaako lakiesitys opiskelijaa valmistumaan yhtään nopeammin.  Erityisesti tilanne koskettaa ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka haluavat hakeutua yliopistoon jatkamaan opintojaan suoritettuaan ammattikorkeakoulututkinnon.

Ongelma on se, ettei opiskelijan "kannata" valmistua ammattikorkeakoulusta, jos hän haluaa säilyttää opintotuen myös yliopistossa.

– Opintotuki ei saisi tulla esteeksi opiskelulle, Vahasalo sanoo. 

Sivistysvaliokunta vaatii seuraavalle vaalikaudelle opintotukeen laajaa uudistusta, koska nykyisellään järjestelmä on sekava ja siihen on tehty lukuisia muutoksia. Opiskelijat voivat olla useiden eri opintotukijärjestelmien piirissä.

– Tässä on paljon sellaisia asioita, joiden takia olisi parempi tehdä kokonaisuudistus opintotuelle, toteaa Vahasalo.

Myös HYY:n hallituksen puheenjohtaja Mari Kyllönen toivoo selkeyttä järjestelmään.

– Nyt vain toivomme opiskelurauhaa eli sitä, ettei muutoksia tule jatkuvasti. Olisi hyvä, ettei tarvitsisi miettiä, miten se opintotuki menikään, toivoo Kyllönen. 

Hallituksen lakiesitys opintotuen rajaamisesta on osa vuoden takaisen kehyspäätöksen linjauksia, joilla valtiontaloutta sopeutetaan ja joilla pyritään jouduttamaan opiskelijoiden siirtymistä työmarkkinoille ja pidentämään näin työuria.

Uudistuksella arvioidaan saatavan 10,5 milj. euron säästöt vuonna 2019.