Pihalle on jäänyt vanhoista ajoista muistoksi yksi ainoa omenapuu. Sillä on ikää arviolta 30–40 vuotta. Voi olla, että joku on ehkä joskus koettanut tehdä sille jotakin – mutta jos niin on, siitä ei ole ainakaan merkkejä jäänyt. Aivan toivoton ei tilanne kuitenkaan ole. Tuskin puusta enää sadontuottajaa tulee, mutta onhan vanha omenapuu hyvin kaunis sekä kesällä että talvella. Ja ehkä tästä vielä yhteen piirakkaan voisi saada hedelmiäkin.
Arboristi Timo Jokinen antaa ohjeet omenapuun leikkaukseen:
Kun omenapuuta hoidetaan oikein tosissaan, kannattaa muistaa vanhan kansan sääntö: jos omenapuuta heittää karvahatulla, sen täytyy lentää oksiston läpi. Omenapuu vaatii paljon valoa ja ilmaa! Liian tiheässä ja sateen jälkeen hitaasti kuivuvassa puussa viihtyvät niin taudit kuin ötökätkin.
Paras aika omenapuun leikkaukseen on maalis-huhtikuussa ennen kuin silmut alkavat turvota. Kukinnan aikana leikkaaminen on ehdottomasti kielletty. Tällä kertaa työtä tehdään mallin vuoksi kesällä – suositeltavaa se ei ole, mutta näin poikkeustapauksessa niinkin voi tehdä, kun muistaa toimia hyvin varovaisesti ja hillitysti. Hyvä puolihan tässä on se, että nyt puun ollessa lehdessä näkee kunnolla, mitä on tekemässä. Varsinainen isompi hoitoleikkaus on tehtävä joko seuraavana tai sitä seuraavana keväänä. Oikein vanhaa omenapuuta on leikattava jopa viiden vuoden ajan; tähän puuhun riittänee kaksi, kolme vuotta.
Pääsäännön mukaan omenapuuta pitää leikata rauhallisesti ja maltillisesti. Puusta poistetaan kaikki kuolleet oksat, toisiaan tai runkoa hankaavat oksat, rungon suuntaiset oksat sekä sisään- tai alaspäin kasvavat oksat. Kun tavoitellaan mahdollisimman hyvää satoa, pitää myös olla helppo kerätä omenat talteen.
