Omakotitalo betonista: seinärakenne ja julkisivu

"Betonin tekeminen lähtee periaatteessa aina samoista raaka-aineista. Pinta tehdään esimerkiksi väreillä, kiviaineksella, erilaisilla pintakäsittelyillä..." kertoo Rajaville Oy:n toimitusjohtaja Harri Heinonen.

"Pinta voi olla täysin sileä lakkapinta muotin jäljiltä tai se voi olla hiottua mosaiikkipintaa, jossa näkyvät erilaiset kiviainekset tai vaikkapa lasi. Pintaa voidaan myös vanhentaa - patinoida - erilaisin menetelmin. Betoniin voidaan haluttaessa saada helposti vaikkapa ruskan värit."

Nykytekniikka mahdollistaa kahden materiaalin yhdistäminen. Tyypillinen esimerkki onkin juuri tuo mainittu lasi - kun pinta hiotaan, lopputulos voi olla sananmukaisesti säkenöivän kaunis. Arkkitehdeillehän tällainen avaa aivan uusia mahdollisuuksia.

Oulun messutalon elementit on valmistettu Ylitornion Betonituote Oy:n tehtaalla. Valmistustekniikka on periaatteessa yksinkertainen, mutta työkaluilta ja -tiloilta vaaditaan poikkeuksellista lujuutta. Muottipöydät ovat terästä ja niihin kiinnitetään sivulevyt erityisillä magneettilukoilla, joista kukin pitää 700 kilon voimalla - ja niitä tarvitaan monta. Muottiin sekoitettu massahan täristetään tasaiseksi, ennen kuin sen annetaan kuivua.

Ennen massan sekoittamista tarkasti puhdistettuun muottiin asetellaan mahdollisten ovi-, ikkuna- ja muiden aukkojen vaatimat väliseinämät eli stopparit. Raudoitukset lasketaan ympyrän muotoisten välikkeiden päälle. Ne pitävät suojaetäisyyden riittävänä ulkopinnasta; vanhan ajan elementtikerrostalojen seinissähän näkyy joskus pahan näköisiä ruostumisjälkiä, kun tätä ei ole aikanaan osattu tehdä oikein. Tangot ovat ruostumatonta terästä, vaikka suojaetäisyyden ollessa pienikin betoni emäksisenä aineena jo itsessään ehkäisee ruostumista.

Ensin muottiin valetaan alimmaksi julkisivupuoli, lisätään eristeet ja niiden päälle ansasterästen sitomana sisäpinta. Elementtipöydät ovat lämmitettäviä, joten kuivumisaika on nopea: pöytä kipataan pystyyn 12 tunnin kuluttua ja elementti nostetaan pois. Huolellisen puhdistuksen jälkeen muotti ja pöytä ovat valmiina seuraavaa elementtiä varten.

"Messukohteeseen tulee betonielementtiä noin 600 m2," laskeskelee toimitusjohtaja Juha Alapuranen. "Sen valamiseen kuluu nettoaikaa kaksi päivää, mutta tietystihän meillä on tuotantoteknisistä syistä työn alla monta taloa samaan aikaan. Siksi sen kokoisen talon kokonaisläpimenoaika on käytännössä kolme, neljä viikkoa."

Väliseinäelementtien valaminen on tavallaan yksinkertaisempaa - esimerkiksi eristeethän jäävät pois - mutta niissä käytetään usein muita konsteja esimerkiksi pintakuvioiden aikaan saamiseksi. Kuvassa näkyy, kuinka muotin pohjalle suihkutetaan öljyä elementin irtoamisen helpottamiseksi. Keskelle on aseteltu kartonkia, joiden avulla pintaan syntyy raitakuvio.

Nykytekniikka todellakin mahdollistaa erilaisten pintakuvioiden teon. Puhutaan ns. graafisesta betonista - voidaan käyttää erityistä hidastinainetta, joka hidastaa kuivumista valituissa paikoissa. Seuraavana päivänä voidaan pestä nämä kohdat, jolloin tuloksena on pehmeitä, hillittyjä kuvioita. Hidastinaineiden ominaisuuksista riippuen niillä saadaan aikaan 0,5 - 5 mm syvyisiä kuvioita.

Yksi paljon käytetty vaihtoehto on hiekkapuhaltaminen, joka tuo miellyttävällä tavalla esiin betonin kiviaineksen. Tuloksena on hillitty, puhdas mattapinta. Tätä käytetään muun muassa messutalon kaikkiin julkisivuihin.

Betonielementtitekniikan tuotekehittelyn viimeisin sana on kaksoiskuorielementti. Siinä on sandwich-tyyppinen elementti, jossa runko ja lämmöneriste ovat kiinni toisissaan, mutta kuorielementti on sidottu erilleen 30 mm tuuletusraon päähän näistä. Systeemihän on tuttu esimerkiksi tiilellä verhoilluista, puurunkoisista pientaloista. valmistaja lupaa rakenteelle ainakin 200 vuoden käyttöiän.

Kuorielementti voi myös olla täysin irrallinen ja kiinnittää vasta jälkikäteen. Tämä luonnollisesti antaa arkkitehdille tavattoman suuret valinnan mahdollisuudet julkisivupinnan elävöittämiseen.

(JKA 3.4.2005)