Talviolympialaisten torstaipäivässä koettiin suuria tunteita, kun sekä Mari Laukkanen että Hannu Manninen herkistyivät kisaurakkansa päätteeksi.
Samaan aikaan, kun Suomen joukkue jatkaa neljällä pronssille, Ruotsi on kahminut kisoista jo viisi kultaista ja viisi hopeista mitalia! Ampumahiihdosta tuli jo kolmas mitali, kun naisten viestijoukkue venyi huimasti hopealle. Hanna Öbergille mitali oli jo kisojen toinen – ensimmäinen, kultainen, tuli normaalimatkalta.
On valitettavaa, että yksi kauden parhaista kisoista osuu joukkuekisaan, jossa muu pakka ei pysy kasassa. Jos Ilkka Herola olisi päässyt tällaisen hypyn jälkeen ladulle henkilökohtaisessa kilpailussa, meillä olisi nyt mitali myös yhdistetystä. Ja ajatelkaa, jos maailmancupista tuttu parisprintti olisi ollut olympiaohjelmassa...
Joukkuekisassa epäonnistuminen on aina kovin mahdollinen paikka, mutta Mari Laukkasen itseruoskinta meni jo kohtuuttomuuden puolelle. Kisat ovat toki menneet täydellisesti pieleen niin henkilökohtaisella kuin viestipuolella. Laukkanen taisi aavistaa tulevan heti ensimmäisen matkan jälkeen, kun hän totesi sprintin jälkeen tarvitsevansa päivien meditoinnin, että tuntee itsensä ihmiseksi. Tänään puheet kääntyivät jo lopettamiseen. Olisi varmasti syytä jättää kausi tähän ja suunnata kotiseudulle rauhoittumaan. Sydän sanoo lopulta, mitä kannattaa tehdä. Myös Hannu Mannisen kovat satsaukset ja perheeltä viety aika näkyivät suurena pettymyksenä konkarin kasvoilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.