Myrkkykeisosta aiheutuvaan myrkytystilaan kuuluvat muun muassa oksentelu, kouristelu ja vaahtona erittyvä syljeneritys.
Useat kunnat ovat viime viikkoina kertoneet, että yhtä Suomen myrkyllisimmästä kasveista on tavattu tänä kesänä uimarantojen läheisyydessä. Esimerkiksi Yle uutisoi torstaina, että moni sekoittaa myrkkykeison yleisesti Suomen luonnossa esiintyvään koiranputkeen.
Lue myös: Useiden uimarantojen käyttöä on pitänyt rajoittaa tämän kasvin vuoksi
Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijan Aapo Aholan mukaan myrkkykeison suhteen tulisi välttää hysteriaa. Kasvi on myrkyllinen, mutta ehjän myrkkykeison koskettaminen ei ole vaarallista.
Myrkkykeiso kuuluu sarjakukkaisiin kasvilajeihin. Sen erottaa koiranputkesta katsomalla sen lehtiä.
– Koiranputken lehti on hienoliuskaisempi, eli sen lehdet ovat ikään kuin moneen kertaan jakautuneet moniksi pieniksi liuskoiksi. Myrkkykeisolla taas lehden liuskoja on vähemmän, ja se muistuttaakin koiranputkea enemmän tutuista kasveista esimerkiksi vuohenputkea, Ahola sanoo STT:lle.
Aholan mukaan maallikon voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa kaikkia sarjakukkaisiin kasveihin kuuluvia kasvilajeja toisistaan.
– Ihan rantaviivan tuntumasta ei kannata tämän tyyppisiä villiyrttejä keräillä, vaan kannattaa pysyä vähän kauempana rannoista, jos niitä ei osaa varmuudella tunnistaa. Sielläkin niitä riittää, ja sillä tavalla voi välttää riskin, Ahola neuvoo.
Myrkkykeiso kasvaa erilaisten vesistöjen rannoilla.
– Joskus sitä voi olla ihan matalassakin vedessä, eli sitä on järvien, lampien, jokien ja ojien varsilla ihan vesirajassa. Kuivalle maalle se ei tule.
Lue myös: Näillä helsinkiläisuimarannoilla on havaittu jopa tappavan myrkyllistä myrkkykeisoa
Myrkkyyn ei ole vastalääkettä
Myrkkykeisoa ei saa syödä.
– Myrkkykeison myrkyllinen ainesosa on kikutoksiini, joka on hermomyrkky. Se nautittuna aiheuttaa tunnin kuluessa erilaisia oireita, joihin kuuluu oksentelu ja kouristelu. Sylkeä voi erittyä vaahtona, ja tosiaan se sitten pahimmillaan johtaa hengityslamaan. Myrkky voi myös vaurioittaa sydäntä, munuaisia ja muita elimiä, Ahola kuvaa.
Aholalla ei ole tiedossa ihmisten kuolemantapauksia, jotka olisivat johtuneet myrkkykeisosta.
– Rantalaitumilla laiduntava karja joskus pääsee sitä syömään, ja silloin se aiheuttaa samantapaisia oireita ja joskus myös nautaeläimien kuolemia.
Aholan mukaan myrkkykeison myrkkyyn ei ole vastalääkettä.
– Se on sitten oireenmukaista hoitoa.
Ehjän kasvin koskettamisesta ei kuitenkaan saa tällaista myrkytystä.
– Näin ei myöskään ole tämmöisessä vesistössä uitaessa, minkä rannalla sitä kasvia kasvaa. Jos kasvi on ehjä, niin ei se sitten ulkopuolelle varmastikaan merkittävästi sitä myrkkyä eritä. Jos kasvia rikkoo, murskaa tai niittää, niin siinähän se tavallaan paljastuu ja silloin sitä myrkkyä voi päätyä kosketuksiin, Ahola selvittää.
Lue myös: Tunnistatko nämä myrkylliset kasvit – jo pienet määrät voivat aiheuttavaa myrkytyksen
Kotimainen luonnonvarainen kasvi
Myrkkykeison suhteen tulisi Aholan mukaan välttää hysteriaa.
– En lähtisi sitä varta vasten poistamaan uimarannoilta, vaan antaisin sen kasvaa. Yleensä se kasvaa sellaisilla rannoilla, jotka ovat muutenkin runsaskasvustoisia. Ihmiset eivät yleensä mene sellaisista kohdista edes uimaan, Ahola sanoo.
Aholan mukaan myrkkykeiso on tuttu kotimainen ja luonnonvarainen kasvi, joka on sukua esimerkiksi porkkanalle. Kasvin esiintyvyydessä ei ole tapahtunut viime aikoina mitään poikkeavaa.
– Sitä on ollut Suomessa iät ja ajat. Se on aika yleinen laji, ja sitä on aina esiintynyt rannoilla. Siitä on nyt jostain syystä tullut tätä uutisointia juuri tänä kesänä, mutta ei se ole mitenkään erityisesti runsastunut.
Myrkkykeison kukinta ajoittuu loppukesälle.
– Kyllähän se siellä alkaa heti kesällä kasvamaan, mutta sillä kestää jonkin aikaa ennen kuin sen kukinta tulee kunnolla näkyviin. Valkoinen sarjakukinta näkyy sitten heinä–elokuussa.