Oikeusasiamies: Tunnustaminen ei saisi vaikuttaa tuomioon

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen torjuu ajatuksen, jonka mukaan rikoksen tunnustava voisi välttää oikeudenkäynnin ja saada noin kolmanneksen lievemmän tuomion.

Jääskeläisen mukaan ongelmallista olisi esimerkiksi se, että samasta teosta voisi saada erilaisia rangaistuksia. Tavallaan lisärangaistus tulisi myös siitä, että haluaa oikeuden ratkaisevan oman syyllisyyskysymyksensä.

Pohditussa mallissa tunnustuksen tehnyt epäilty voisi neuvotella rangaistuksesta syyttäjän kanssa. Tässäkin Jääskeläinen näkee ongelmia.

-Tunnustus ei olisi välttämättä aito ja vapaaehtoinen. Vastaaja voisi painostua myöntämään väärän syytteen täysimääräisen rangaistuksen pelossa, Jääskeläinen sanoi.

Myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka suhtautuu ehdotukseen varauksellisesti. Tunnustusteema oli esillä Asianajajapäivien oikeuspolitiikan forumissa Helsingin Kalastajatorpalla perjantaina.

Asia on ajankohtainen, koska oikeusministeriö etsii keinoja venyvien oikeusprosessien nopeuttamiseksi. Tunnustajan hyvittämistä käytetään monissa Euroopan maissa. Parhaillaan selvitellään, sopisiko jokin ulkomailla käytössä olevista malleista Suomen oikeusjärjestelmään.

"Väkivaltarikollisille ei alennusta"

Asianajajien mielestä menettelyä voisi kokeilla vaikeasti selvitettävissä talousrikoksissa ja huumausainerikoksissa, joissa ei ole asianomistajia. Asianajajaliiton puheenjohtajan Riitta Leppiniemen mukaan väkivaltarikoksissa tunnustajalle ei saa antaa alennusta.

- Nykyjärjestelmä rohkaisee epäiltyä kiistämään kaiken selvissäkin tapauksissa ja tällaisia juttuja käsitellään lopulta vuosikausia, Leppiniemi sanoo.

Tunnustamisen pitäisi tapahtua esitutkinnan alussa, jotta se säästäisi viranomaisten resursseja ja helpottaisi jutturuuhkia.

Myös valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki kannattaa järjestelmää, vaikka näkeekin asiassa lainsäädännöllisiä ongelmia.

- Tunnustetuissakin asioissa pitäisi ajatteluni mukaan oikeudenkäynti ehkä pitää. Prosessit olisivat kuitenkin oleellisesti kevyempiä, eikä muutoksenhakuunkaan olisi tarvetta, sanoi Kuusimäki.

Suomessa tunnustamista voidaan jo nykyisellään käyttää lieventämisperusteena. Käytännöt ovat kuitenkin kirjavia.

Joidenkin tuomarien mielestä tunnustamista on se, että menee itse poliisilaitokselle kertomaan rikoksensa. Toisten mielestä riittää, jos esitutkinnassa myöntää ja siten auttaa asian selvittämistä.

Lue myös:

    Uusimmat