OECD: Suomen BKT:n kasvu hidastuu 2,4 prosenttiin

Suomen kokonaistuotannon kasvu hidastuu vientikysynnän laantumisen ja kotimarkkinoiden heikon kysynnän vuoksi tänä vuonna 2,4 prosenttiin, ennustaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tänään julkistetussa Suomen maakatsauksessa.

Viime vuonna Suomen bruttokansantuote kasvoi 4,2 prosenttia. Taloudellinen kasvu vauhdittuu uudelleen loppuvuoden aikana. Ensi vuonna bruttokansantuote kasvaa OECD:n ennusteen mukaan jo 3,5 prosenttia. Vientivetoinen kasvu parantaa työllisyyttä kuitenkin hitaasti. Viime vuoden 17,2 prosentista Suomen työttömyysaste laskee tänä vuonna 16,4 prosenttiin ja ensi vuonna 15,5 prosenttiin.

-Vaikka lähiajan näkymät ovat suhteellisen suotuisat, on olemassa vaara, että kansantalous jää korkean työttömyyden ja alhaisen kotimaisen kysynnän noidankehään, varoitetaan katsauksessa. Talouskasvun nopeuttamiseksi tarvittaisiinkin OECD:n mukaan kotimaisen kysynnän ja investointien vauhdittamista. OECD suosittaa Suomelle kevyttä rahapolitiikkaa yksityisen kulutuksen ja erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten sekä rakennustoiminnan elvyttämiseksi.

Samanaikaisesti on jatkettava julkisen talouden tasapainottamista. Inflaation kiihtymisestä ei katsauksen mukaan ole tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa vaaraa. Suomessa harjoitettu raha- ja valuuttakurssipolitiikka on OECD:n mukaan lujittanut luottamusta Suomen markkaan ja luonut pohjaa Suomen liittymiselle Euroopan valuuttajärjestelmään EMS:ään. Hallituksen onkin katsauksen mukaan lähitulevaisuudessa päätettävä, liittyykö Suomi EMS:n valuuttakurssijärjestelmään ERM:ään, todetaan katsauksessa.

OECD varoittaa hallitusta julkisen talouden ennakoitua heikommasta kehityksestä. Suomen julkisen talouden alijäämä nousee OECD:n arvion mukaan 3,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun tavoitteena alun perin oli alijäämän voimakas leikkaaminen jo tänä vuonna. Katsauksessa arvioidaan olevan epävarmaa, riittävätkö kaavaillut julkisen talouden lisäsäästöt hallituksen viime syyskuussa hyväksymän Suomen Emu-lähentymisohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Erityisiä epäilyjä OECD:llä on mahdollisuuksista painaa julkinen velka Maastrichtin sopimuksen edellyttämälle 60 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta.

Julkisen talouden tasapainottamista on OECD:n mukaan edelleen jatkettava alijäämän ja velan pienentämiseksi. Tasapainoa ei OECD:n mukaan voi parantaa verotusta kiristämällä, koska verotuksen taso on jo ennestään korkea. Siksi ainoa mahdollisuus on uusien menoleikkausten tekeminen, sanotaan katsauksessa.

Suomen kansantalouden lamasta elpymisestä huolimatta työttömyys on pysynyt huippukorkeana. Työttömyysasteen painamiseksi yksinumeroiseksi tarvitaan katsauksen mukaan useita vuosia jatkuvaa nopeaa taloudellista kasvua. Vaikka jyrkästi kaksijakoisen talouden elpymisen painopiste on vientisektorissa, ei se OECD:n mukaan selitä työttömyyden hidasta vähenemistä. Tähän mennessä tapahtunut työttömyyden alentuminen on OECD:n mukaan seurannut täysin aiemmin käytännössä havaittua taloudellisen kasvun ja työttömyysasteen välistä yhteyttä. Suhdannekierron elpymisvaihe ei perusluonteeltaan näytä katsauksen mukaan eroavan aiemmista suhdannekierroista.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat