Suomen nyrkkeilyliitossa ei jääty suremaan sitä, että suomalaisiskijöitä ei Pekingin olympiakehässä nähdä. Suomalaisnyrkkeilijöiden tie katkesi Pescaran ja Ateenan olympiakarsintaturnauksissa lähes järjestelmällisesti joko ensimmäisellä tai toisella kierroksella.
Nyrkkeilyliitossa katseet on käännetty jo vuoden 2012 Lontoon olympialaisiin. Nyrkkeilyliiton puheenjohtajan Harri Appelrothin mukaan Team London -projektia varten haarukoidaan viisi kuusia nuorta kaveria, jotka ovat ikävuosiltaan 17-20-vuotiaita.
- Testileirit ovat elokuussa, jonka jälkeen valinnat tehdään. Tarkoitus olisi viedä nyrkkeilijöitä sellaisiin turnauksiin, jossa he saavat voittaa, Appelroth sanoi Helsingissä järjestettävän kansainvälisen GeeBee-turnauksen yhteydessä perjantaina.
Appelroth haluaa kuitenkin korostaa, ettei Pescaran ja Ateenan turnauksissa mukana olleita nyrkkeilijöitä haluta unohtaa.
- Matti Koota, Eemeli Katajisto ja kumppanit ovat mukana, tai sitten heillä on omat leiritykset.
"Yhteiskunta ei kasvata kovia sällejä"
Suomalaisnyrkkeilijä nähtiin viimeksi olympiakehässä vuonna 1996, kun Joni Turunen otteli Atlantan kisoissa. Viimeisin olympiamitali on puolestaan vuodelta 1992 Barcelonasta, jolloin Jyri Kjäll saavutti pronssia kevyessä välisarjassa.
Puheenjohtaja Appelroth arvioi, ettei Suomen nykyinen nyrkkeilytaso ole laskenut, mutta se ei ole pysynyt muun maailman kehityksessä mukana.
- Neuvostoliiton hajoamisen (1991) jälkeen uusista valtioista tuli valtavasti kovia nyrkkeilijöitä. Ennen hajoamistahan he joutuivat ottelemaan ensin keskenään karsinnoissa. Lajin huippumaissa, Venäjällä ja Kuubassa, on valtavasti tieteellistä valmennustietoa sekä nyrkkeilijöitä.
Nyrkkeilyn imago on noussut Suomessa viime vuosina Amin Asikaisen, Juho Tolppolan ja Eva Wahlströmin ansiosta, mutta lajin ongelma on aktiiviharrastajien kapea kärki. Kuntonyrkkeilijöitä riittää jonoksi asti, mutta harva sitoutuu kurinalaista elämää vaativan lajin vaatimuksiin.
- Kun nuori tulee salille, usein hänet pitää laittaa kuntoon, jotta hän pystyy edes harjoittelemaan. Lisäksi monelta puuttuu rytmitajua. Nykypäivän yhteiskunta ei kasvata kovia sällejä, vaan pullamössösukupolvi on tottunut vähemmän kurinalaiseen elämään, Appelroth arvioi.
Sitoutuminen ja tietotaito avainasioita
Harri Appelroth tietää, ettei nyrkkeilystä tule Suomessa koskaan massojen laji esimerkiksi jalkapallon tapaan. Nuoria lisenssinyrkkeilijöitä on Suomessa Appelrothin laskujen mukaan noin 200.
- Lasten ja nuorten pitäisi harrastaa kaikenlaista. Meidän haasteemme on, että saisimme lajin aloittajille hommasta enemmän leikinomaisen. Homman ei tarvitse olla heti päähän lyömistä. Kyllä ne kaverit jää, jotka todella tykkää nyrkkeilystä.
Menestystä hamuavilta nuorilta nyrkkeilijöiltä Appelroth peräänkuuluttaa sitoutumista. Valmennuspuolella hän painottaa puolestaan tietotaitoa.
- Seuravalmentajien ja itse kunkin on koko ajan koulutettava itseään.
(MTV3-STT)