Nuorisorangaistuksen käyttö vähäistä

Uusi nuorisorangaistuskokeilu on lähtenyt tuomioistuimissa hitaasti liikkeelle. Vuoden aikana nuorisorangaistuksia on annettu viitisenkymmentä; alun perin arveltiin, että tuomioita olisi vuosittain 100-150.

-Uutta rangaistusta on voitu soveltaa sellaisiin rikoksiin, jotka on tehty vasta viime vuoden helmikuun alun jälkeen. Nuorisorangaistusta ei ole yksinkertaisesti ennätetty tuomioistuimissa käyttää, arvelee kriminaalihuoltosihteeri Sanna Lindfors Kriminaalihuoltoyhdistyksestä. Lindfors ei usko, että tuomioistuimet arastelisivat uudet rangaistuksen käyttöönottoa. -Esimerkiksi Tampereella ei ole ollut sellaisia nuoria rikoksentekijöitä, joille nuorisorangaistus olisi voitu määrätä. Toisaalta taas Turussa on pantu toimeen jo parikymmentä uutta rangaistusta, kertoo Lindfors.

Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita sellainen nuori, joka on tehnyt rikoksensa 15-17-vuotiaana. Nuori tuomitaan valvontaan ja nuorisopalveluun, jossa osallistutaan palkattomaan työhön sekä syrjäytymistä ehkäiseviin työskentelyohjelmiin. Kolmivuotinen kokeilu on voimassa seitsemän käräjäoikeuden alueella ensi vuoden loppuun saakka. Mukana kokeilussa ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vaasan käräjäoikeudet.
Lindfors valmistelee rangaistuskokeilusta sosiaalipolitiikan väitöskirjaa Turun yliopistoon. Myös Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos seuraa kokeilun etenemistä.

Takana jo pitkä "ura"

Tähän mennessä nuorisorangaistusta suorittavat ovat olleet 17-18-vuotiaita, joilla kaikilla on ennestään vähintään yksi ehdollinen tuomio. Tuomituilla on siis usein takanaan varsin pitkä "rikosura". -Usein ajatellaan, että alle 18-vuotiaiden rikokset ovat hetken mielijohteesta tehtyjä. Näyttää kuitenkin siltä, että ainakin nuorisorangaistukseen tuomituilla rikosten tekeminen on usein ammatillistunut, miettii Lindfors.

Suurin osa nuorten tekemistä rikoksista on varkauksia; myös huumerikoksia tehdään etenkin pääkaupunkiseudulla. Keskimäärin nuoret on tuomittu seitsemän kuukautta kestävään valvontaan ja 30 tunnin nuorisopalveluun, jota nuoret ovat suorittaneet lähinnä työpajoissa ja teatterin parissa. -Palveluspaikat ovat olleet sellaisia, joissa organisaatio on jo ennestään ollut valmis ottamaan nuoria vastaan. Etsimme nuorille lisää myös ns. tavallisia työpaikkoja, sanoo Lindfors.

Sitoutuminen tärkeää

Lindfors pitää nuorisorangaistuksen onnistumisen kannalta tärkeänä sitä, että nuori sitoutuu rangaistuksen sisältöihin. -Nuoret ovat ihan konkreettisesti hyötyneet kokeilun sisällöstä, kun luotettava aikuinen on tullut ja laittanut käytännön asioita rullaamaan. Tätä kautta nuoret ovat myös sitoutuneet rangaistuksen suorittamiseen.

-Sen sijaan nuorisorangaistukseen tuomituille huumenuorille valvontaan sitoutuminen on hankalaa, sanoo Lindfors. Nuorisorangaistuksen osana on työskentelyohjelma Nuori ja päihteet, jossa jaetaan päihteisiin liittyvää tietoa. Päihdeosuus ei kuitenkaan pelkästään riitä niille nuorille, jotka ovat huumekoukussa. -Jotta näitä nuoria voitaisiin auttaa, täytyisi viranomaisten yhteistyötä tehostaa, arvelee Lindfors.
Lain mukaan seurauksena on ehdollinen vankeustuomio ja oheissakko, jos rangaistus keskeytyy. Nuorisorangaistuksen keskeyttäneitä oli vuodenvaihteeseen mennessä vain kaksi.

Tärkeä lisä rangaistusasteikkoon

Vaikka nuorisorangaistus ei vielä ole niin laajassa käytössä kuin etukäteen arveltiin, sitä pidetään kuitenkin tarpeellisena lisänä nuorten rangaistusasteikkoon. Uusi rangaistus asettuu sakon ja ehdottoman tuomion väliin vaihtoehdoksi ehdolliselle rangaistukselle.

-Ehdollisen vankeuden hankaluutena on ollut se, etteivät nuoret useinkaan pidä ehdollista tuomiota rangaistuksena, sanoo tutkija Jukka-Pekka Takala Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Aikuisilla käytössä olevaa yhdyskuntapalvelua ei nuorille voida määrätä, sillä yhdyskuntapalvelua on lain mukaan käytettävä ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan. Ehdottomia tuomioita ei juuri alle 18-vuotiaille tuomita; vankilassa alle 18-vuotiaita on vain muutamia.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat