Nuorenparin selkeä ja avara koti 1920-luvun talossa

"Halusimme graniittitason sen helppohoitoisuuden tähden", emäntä sanoo.

Vanhalle talolle tyypilliset leveät ikkunanlaudat ovat ihanteelliset kukille, tässä tapauksessa säntillisissä ruukuissa kukoistavat anopinhampaat.

Makuuhuoneen väritys on pehmeä ja luonnollinen. Kattovalaisin tuo seinille hauskan varjojen leikin ja näyttää kuin seinät olisivat maalattu eläväpintaiseksi. Sänky näyttää hyvin ylelliseltä vaaleassa tikatussa peitteessään silkkityynyineen. Kodin kauniita yksityiskohtia ovat alkuperäiset lasipeiliovet fasettihiottuine lasiruutuineen. Ovet kunnosti emännän äiti, joka on myös ommellut kodin verhot.

Talo on rakennettu vuonna 1929 ja tuolta ajalta on myös aulan upeat kattomaalaukset, jotka suurimmassa osassa talon asuntoja on ylimaalattu. Vajaa vuosi sitten päättyneessä remontissa entistäjä puhdisti upeat ja hyvin säilyneet maalaukset.

Kylpyhuoneessa oli ehdottomana vaatimuksena kaksi suihkua ja ne onkin saatu hyvin mahtumaan, samoin kuin kaikki muu tarpeellinen. Sisutuksen suunnittelussa on ollut apuna Jaana Ollila, jonka harteilla on ollut kaikkien pintojen materiaalien valinta sekä värisuunnittelu.

Työhuoneen tunnelma on vangitseva. Päätyseinän punainen väri hehkuu itämaista henkeä, jota pieni esineistö vahvistaa. Kattovalaisimen villikuosi on hauska ja valo taas aivan samaa väriä kuin taulun kultainen pinta! Yhdelle seinälle on sijoitettu reipas rivi säilytystilaa.

Kulmasohvan reilu koko antaa lokoisan makuupaikan sekä isännälle, että emännälle. Olohuoneen ja työhuoneen verhokankaana on sama ruudulliseksi tikattu kangas punaisena ja beigenä.

"Emme pidä liiasta tavarasta. Yksinkertaisesti sisustettu koti on mielestämme harmoninen ja siellä on hyvä olla. Kaupat ovat täynnä ihania tavaroita, mutta ei niitä voi ostaa, voi vain ihailla tai pian koti on liian täysi".

(T.i.l.a. 14.2.2007)