USA 2007. Ohjaus: Brian Robbins. Käsikirjoitus: Jay Scherick, David Ronn. Tuotanto: John Davis, Eddie Murphy, Michael Tollin. Kuvaus: J. Clark Mathis. Leikkaus: Ned Bastille. Musiikki: David Newman. Pääosissa: Eddie Murphy, Thandie Newton, Terry Crews, Clifton Powell, Lester "Rasta" Speight, Cuba Gooding Jr. Kesto: 100 min.
Eddie Murphy sai elämänsä ensimmäisen Oscar-ehdokkuuden Dreamgirls-elokuvan sivuroolista. Kyseinen kunnia osuu tuskin toistamiseen koomikon kohdalle, jos hän jatkaa uuden Norbit-elokuvansa kaltaisten kammotusten tehtailemista. Norbit saattaa myös olla syy siihen, miksei Murphya muistettu kultaisella pystillä – tekeleeseen tutustuneet Akatemian jäsenet tuskin kykenivät tämän komedian nähtyään äänestämään näyttelijän puolesta.
Norbit on järkyttävän huono elokuva, joka kierrättää Pähkähullusta professorista (The Nutty Professor, 1996; Nutty Professor: The Klumps, 2000) tuttua ideaa. Siis sitä älynväläystä, että Eddie Murphy kykenee näyttelemään useammankin roolin samassa elokuvassa. Tai parhaimmillaan vaikka kaikki. "Näyttelemisestä" puhuminen on tosin liian suureellinen termi kuvaamaan Murphyn räävitöntä sooloilua oman elokuvaelämänsä rasittavana (anti)sankarina, luotaantyöntävänä vastanäyttelijänä ja sadistisena sivuhenkilönä.
Norbit (Murphy 1) on naiivin pöhkö laiheliini, joka on rakastunut orpokoti-vuosiensa parhaaseen ystävään, kauniiseen Kateen (Thandie Newton). Kaksikon tiet kohtaavat, kun Kate palaa kotikonnuille tarkoituksenaan ostaa orpokoti vanhalta herra Wongilta (Murphy 2). Onnellisen lopun tiellä jököttää silti kaksi vakavaa muttaa: Katen sulhanen Deion (Cuba Gooding Jr) ja Norbitin gorillamainen vaimo Rasputia (Murphy 3).
On täysin käsittämätöntä, miten Thandie Newtonin ja Cuba Gooding Jr:n kaltaiset kyvyt ovat suostuneet mukaan tällaiseen roskaan. Viimeksi mainitulla on jopa se, mikä Murphylta jäi helmikuun juhlassa puuttumaan: ikioma sivuosa-Oscar. Ihan hävettää molempien puolesta.
