Neuvoja Kiinan kisamatkalle

Kesäolympialaiset tarjoavat tällä kertaa paitsi urheilun juhlaa myös mahdollisuuden uuteen kulttuuriin tutustumiseen. Suomalaiset ovat innostuneet perjantaina alkavista Pekingin kisoista: täällä myyntiin tulleet runsaat kymmenen tuhatta pääsylippua ovat jo melkein lopussa. Kisat ovat aiheuttaneet kysyntäpiikin myös Finnairilla.

Ulkoasiainministeriön lähetystöneuvos Jyrki Kallio, 43, on harrastanut Kiinan matkailua parikymmentä vuotta ja asunut maassa viitisen vuotta sekä opiskelijana että diplomaattina. Suomessa kiinan kielen opettajana ja kääntäjänä toiminut Kallio työstää parhaillaan klassiseen kiinalaiseen kirjallisuuteen liittyvää väitöskirjaa.

Kiinan tuntija rauhoittelee mahdollista kulttuurishokkia pelkääviä suomalaisturisteja: Kiinassa pärjää englannilla, ruoka on herkullista ja suuret kaupungit, kuten Peking ja Shanghai, ovat hyvin kehittyneitä.

Ensimmäisen kerran Kiinaan Siperian kautta

Jyrki Kallion oli ensimmäistä kertaa Kiinassa vuonna 1986. Hän lähti reissulle opiskelijaryhmän kanssa Siperian halki neuvostoliittolaisessa junassa. Kiinan rajan yli astuminen oli monella tavalla ikimuistoinen hetki.

– Kiinalaiset tekivät kaikkensa näyttääkseen eron, joka vallitsi silloin naapurimaiden välillä. Matkailijat otettiin rajalla vastaan ystävällisesti, asemarakennus oli valaistu värillisin valoin ja iloinen musiikki soi. Tuntui hienolta päästä lopulta kiinalaiseen ravintolavaunuun syömään aito kiinalainen ateria.

Kiinan kaupungit muuttuvat nopeasti

Jyrki Kallio oli Kiinassa edellisen kerran puolisen vuotta sitten. Ero oli melkoinen ensivierailuun verrattuna.

– Ero olisi ollut aikamoinen, vaikka olisin käynyt Kiinassa sitä ennen muutama kuukausi aiemmin. Kiina kehittyy tällä hetkellä niin kovaa vauhtia, että jo parissa kuukaudessa tapahtuu paljon.

Kallio pohtii, että harvat Pekingin kulmat muistuttavat enää niitä, jotka tulivat hänelle tutuiksi Kiinassa asumisen aikana, 1900-luvun lopussa. Silti jäljellä on paljon vanhaakin.

– Pekinginkin perusluonne oli entisenlainen, vaikka matalat rakennukset ovat vaihtuneet pilvenpiirtäjiksi. Vanhoilla kujilla eletään niin kuin on eletty ennenkin: ihmiset kulkevat polkupyörillä, voimistelevat, tanssivat ja harrastavat erilaista ruumiinliikuntaa puistoissa aamuvarhaisella.

Kiinalaiset ja suomalaiset ovat sukulaissieluja

Kiinalaiset ovat Jyrki Kallion mukaan lämminsydämisiä ja ystävällisiä ihmisiä – kunhan heidät oppii tuntemaan. He ovat monessa suhteessa kuin suomalaiset, ja sen takia suomalaiset tulevat heidän kanssaan niin hyvin toimeen.

– Ensimmäinen opettajani sanoi aikoinaan erityisesti pohjoiskiinalaista, että he ovat kuin termospulloja: päältäpäin viileitä, mutta sisältä lämpimiä. Aluksi he ovat vähän varautuneita, arkoja ja ujoja, mutta kun heihin ystävystyy, he ovat todella sydämellisiä ja avuliaita.

Kiinaan lähteviä tai matkaa suunnittelevia Kallio neuvoo käyttäytymään kiinalaisten kanssa vanhakantaisten suomalaisten tapojen ja kohteliaisuussääntöjen mukaan.

– Meille luonteva käyttäytyminen sopii Kiinassa paljon paremmin kuin esimerkiksi amerikkalaisten vähän keinotekoinen välittömyys, tapa halailla ja se, että ollaan heti hyviä ystäviä.

Ruokapöydässä on villi meno

Jos kiinalaiset ovat muuten hillittyjä ja vähän pidättyväisiäkin, ruokapöydässä meno villiintyy.

– Pääsin juuri kehumasta kiinalaisten hyviä tapoja, mutta ruokailun suhteen kiinalainen tapakulttuuri on aika lailla erilainen kuin meidän omamme, Jyrki Kallio nauraa.

Kiinalaiseen ilonpitoon kuuluvat melu ja hälinä. Kiinalainen iloista tai riemukasta kuvaava sanakin tarkoittaa kirjaimellisesti kuumaa ja meluisaa.

– Ravintoloissa pöytäseurueet pitävät kovaa ääntä ja kaikki tarjoavat ruokaa toisilleen. Kiinalaisen viinan juomiseen liittyy kaikenlaisia pelejä, jotka nekin ovat yleensä aika äänekkäitä.

Ruokaa syödään Kiinassa siihen malliin, että pöytäkin sotkeentuu.

– Ei siis haittaa – päinvastoin on hyvä asia – jos riisiä ja kastikkeita tippuu pöytäliinoille ja pöytä on ruokailun jälkeen sen näköinen, että sinä on käyty vähintäänkin taistelua ruuasta.

Jos sattuu pääsemään kiinalaiseen kotiin syömään, on muistettava, että on epäkohteliasta viedä viimeiset palat tarjoiluastiasta.

– Se tulkitaan merkiksi siitä, että ruoka on loppunut kesken. Ravintolassa tällaiseen ei ole syytä. Siellä on päinvastoin hyvin yleistä, että tähteet pyydetään mukaan ja syödään ne kotona seuraavan päivänä.

Kiinassa pikaruokakin on hyvää

Jyrki Kallio rakastaa kiinalaista ruokaa. Usein hän maistelee paikallisia erikoisuuksia pienissä kansankuppiloissa.

– Meillä kutsuttaisiin sitä ruokaa pikaruuaksi, ja on se sitä sielläkin, mutta se on kuitenkin perinteistä ja paikallista ruokaa. Esimerkiksi jauhelihalla täytetyt taikinanyytit ja nuudelisoppa ovat paljon terveellisempiä ja maukkaampia pikaruokia kuin ne, joita täällä saa esimerkiksi hampurilaisravintoloissa – joita niitäkin on Pekingissä nykyään jo melkein joka korttelissa.

Suomalaisissa kiinalasiravintoloissa ei saa Kallion mukaan oikeaa kuvaa aidosta kiinalaisesta.

– Nyt täytyy pyytää anteeksi tutuilta ravintoloitsijoilta, mutta valitettava totuus on, että Suomessa ei onnistuta yleensä kovin hyvin kiinalaisen ruuan valmistamisessa. Monilla ravintoloilla on samanlaiset ruokalistat ja ravintoloitsijat pelkäävät, että suomalaiset eivät osaa eivätkä uskalla syödä aidompaa kiinalaista. Joitakin ilahduttavia poikkeuksia toki on.

Vihreä tee virkistää kesäkuumalla

Jyrki Kallio on ollut Kiinan ystävä niin kauan, että jotain kiinalaisesta kulttuurista on tarttunut häneenkin – ainakin mieltymys teehen.

– Kiinalaiset juovat kesäaikanakin kuumaa. Vihreä tee on ehdoton suosikkini. Se auttaa kestämään helteen paremmin kuin kylmä juoma.

Vaikka tee on tärkeä juoma kiinalaisille, sen juonti ei ole heille samanlainen seremoniallinen tapahtuma kuin esimerkiksi japanilaisille. Tärkeämpää on valmistaa tee oikein. Kallio kertoo, että vähän hapetettu, lähes vihreä oolong-tee valmistetaan pienenpienessä, yleensä ruskeassa lasitetussa kannussa ja nautitaan pikkuruisista kupeista. Samoja lehtiä haudutetaan 6–7 kertaa eripituisia aikoja, jolloin saadaan niistä irti erilaisia makuja.

Teetä voi maistella Kiinassa lukuisissa teehuoneissa. Jos asiakas ei itse tiedä, miten toimia teevälineiden kanssa, henkilökunta auttaa.

Suomalainen vierastaa sävelkorkoja

Jyrki Kallion Kiinaa matkalle – sanoja ja sanontoja -sanakirjanen on saanut tänä kesänä liitteen Kiinaa Pekingin olympialaisiin lähtijöille. Siinä on erityisesti urheilu- ja kisasanastoa.

Kallio tietää, että paitsi kirjoitusasu myös ääntäminen on kiinan kielessä suomalaisille vaikeaa. Hän onkin ottanut sanastossaan huomioon kaikki varteenotettavat tavat neuvoa; apua voi olla vaikka siitä, että taitaa Tampereen murteen tai teinien tavan puhua helsinkiläisittäin.

– Olen huomannut, että Suomestakin löytyvät lähes kaikki kiinan kielen äänteet, kun niitä vain rupeaa etsimään oikeista paikoista.

Mandariinikiinassa on neljä sävelkorkoa, eli muutoin samoin ääntyvä tavu voidaan lausua neljällä eri intonaatiolla.

– Ihmiset pelkäävät sävelkorkoja ihan suotta. He perustelevat, että koska eivät ole musikaalisia, eivät ikinä voi oppia niitä. Eihän kuitenkaan voi ajatella, että kaikki Kiinan 1,3 miljardia ihmistä olisivat musikaalisia. Kyse on vain tavujen intonaatiosta. Mitään ylimaallisen vaikeaa kiinan kielessä ei ole, Kallio vakuuttaa.

Hymy on tärkein

Kiina on Jyrki Kallion mukaan siitä kiitollinen matkakohde, että siellä ei ole sellaisia kulttuurisia tai elekieleen liittyviä tabuja ja tapoja, joita on esimerkiksi etelämpänä Kaakkois-Aasiassa, esimerkiksi Thaimaassa.

Ainoana isompana erona elekielessä suomalaiseen verrattuna Kallio muistaa tavan kutsua luokse.

– Kiinalainen ei ymmärrä sormen koukistamista luokse kutsuna vaan hän tekee sen ojentamalla käden eteen kämmen ylöspäin ja liikuttamalla siinä sormia itseenpäin. Sillä eleellä saa taksinkin pysähtymään.

Mikään ei ole kiinalaisten kanssa kommunikoinnissa hymyä tärkeämpää.

– Jos asiat eivät Kiinassa onnistu eikä saa itseään ymmärretyksi, kannattaa mieluummin hymyillä kärsivällisesti kuin suuttua ja menettää malttinsa. Maltin menetys johtaa Kiinassa siihen, että tilanne menee vain lukkoon.

Kuuntele Jyrki Kallion haastattelu ja neuvot kiinan lausumisessa Radio Novan Helmessä.