Nato-keskustelussa lyödään kaikki kortit pöytään

Julkaistu 07.07.2009 18:45(Päivitetty 07.07.2009 18:47)

– Mitä Natosta tulee, ei tiedä Nato itsekkään.

Näin lataa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, ja jatkaa:

– Suomalaisten mielipide-enemmistö sanoo, ettei Natoon pitäisi liittyä. Sama enemmistö uskoo kuitenkin myös, että maa viedään Natoon joka tapauksessa. Tämä on seikka, josta poliitikkojen pitäisi mielestäni olla erityisen huolestuneita; kansalaisilla ei ole uskoa demokratiaan.

Porin kävelykadulla keskiviikkona 15.7. pidettävässä SuomiAreena-keskustelussa Nato -Rauhanliikekö? halutaan tuoda esiin sekä Naton hyvät että huonot puolet. Tähän pyrkivät yhdessä asian vastakkaisia kantoja edustavat järjestöt Suomen Atlantti-Seura ja Rauhanliitto.

– Haluamme, että keskustelu Natosta olisi Porissa kesäisen pirteää, mutta kuitenkin jämäkkää, jotta asiat sanottaisiin suoraan, Lodenius muotoilee.

– Keskustelin asiasta kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren kanssa juuri, kun hänestä oli tehty Suomen Atlantti-seuran puheenjohtaja. Molempien mielestä oli mielenkiintoinen idea järjestää yhteinen SuomiAreena-tilaisuus.

Nato-jäsenyyden lisäarvo olematon

– Suomessa turvallisuuspoliittista keskustelua ja Natokysymystä leimaa oma sotahistoria, sitä kautta rakentunut suomalainen identiteetti ja suhteet Venäjään. Mielestäni Natoa ei kuitenkaan voida tarkastella vain suomalaisesta näkökulmasta käsin, toteaa Lodenius, ja kyseenalaistaa samalla suomalaisten kyvyn arvioida asiaa kansainväliseltä tasolta.

Rauhanliitto ei tuomitse Suomen toimintaa kriisinhallintatehtävissä yhdessä Naton kanssa. Liitto ei kuitenkaan näe, että Natojäsenyys toisi sellaista lisäarvoa, jota Suomi tarvitsisi.

– Rauhanliitto kannattaa nykytilannetta. Suomi on mukana operaatioissa itse niin halutessaan, emmekä joudu osallistumaan johonkin vain siksi, että Natossa niin päätetään.

Lodenius huomauttaa, ettei Natoon liittyminen mitä todennäköisimmin tekisi Suomesta suurta toimijaa Naton riveissä. Ei, vaikka kuinka istuttaisiin samassa pöydässä länsivaltojen ja Yhdysvaltojen kanssa.

– Se, että Naton kaltainen liittoutuma voisi toimia suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolesta, ei ole mielestäni loogista. Yhdysvallat on resursoinut Naton toimintaan niin paljon, että kyllä se yhdessä muiden suurempien valtioiden kanssa pääosin sanelee, mihin tässä mennään. Ymmärtäisin tarpeen Natoon liittymisestä paremmin, jos emme olisi EU:ssa.