Näpistäjän kuvan julkaiseminen netissä voi olla rikos

Valveutuneet kansalaiset ja yrittäjät ovat pukemassa sosiaaliselle medialle lain- ja moraalinvartijan roolia. Rikollisten nimet sekä valvonta- ja kännykkäkameroille tallentuneet kuvat epäillyistä ilkivallan tekijöistä ja muista rikollisista leviävät muun muassa Facebookissa ja keskustelupalstoilla.

Usein tietojen levittämisen tarkoituksena on saada rötöstelijä kiinni. Esimerkiksi helsinkiläinen ravintola lupasi Facebookissa palkkion sille, joka tunnistaa valvontakamerakuvasta väitetyn varkaan.

Toisinaan tarkoitus on häpäistä rikollisia. Facebookissa yli 90 000 käyttäjää on tykännyt sivustosta, jolla julkaistaan eläinrääkkääjiksi epäiltyjen kuvia ja nimiä.

Tietojen jakaja voi kuitenkin itse syyllistyä rikokseen. Sananvapaus ei yksiselitteisesti salli kaiken rikollisia koskevan tiedon jakamista.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan kuvien tai tietojen levittäjä voi syyllistyä kunnianloukkaukseen, jos henkilöä väitetään syylliseksi ilman riittäviä perusteita.

Viranomaisella ei selkeää linjaa

Kalske ei osaa suoraan ottaa kantaa, onko jo syylliseksi tuomitun henkilötietojen levittäminen rikos.

– Kyllä se varmaan voi olla, mutta missä yhteydessä ja millä tavoin, se ei ole selvää ja ongelmatonta, hän puntaroi.

Kalske ei usko, että pelkästä kuvien tai paikkansapitävien tietojen levittämisestä voisi saada rikostuomiota. Harmaalla alueella kuitenkin liikutaan, jos tietoja on esimerkiksi höystetty haukuilla.

Hän myös tulkitsee, että liikkeenharjoittajan on luvallista etsiä myymälävarasta valvontakamerakuvan avulla, jos kuvan yhteydessä ei kerrota syytä henkilön etsimiseen.

Kalske ei muista yhtään ennakkotapausta, joissa rikollisen henkilötietojen julkaisemista olisi puitu käräjillä.

– Tämä on uusi asia ja uusi kulttuuri, johon ei olla viranomaistaholla osattu suuremmin varautua tai muodostaa kantoja, Kalske sanoo.

Hän arvioi, että jatkossa lainsäädäntöä voidaan joutua tarkistamaan, jos kansalaiset yhä terhakammin ottavat netissä rikollisjahdin oikeuden omiin käsiinsä.

Yksityisyyttä loukkaavaa tiedon levittämistä

Viestintäoikeuden dosentti Päivi Tiilikan mukaan rikoksesta tuomitun tietojen jakaminen voi olla yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä tai se voi rikkoa henkilötietolakia.

– Siinä tapauksessa joudutaan vetämään rajaa sananvapauden ja yksityisyyden suojan välille, Tiilikka sanoo.

Tiilikan mukaan tietojen levittäjä voi syyllistyä myös muihin rikoksiin, jos samalla on esimerkiksi kehotettu kostamaan tekijälle.

Tiilikka kertoo, että sosiaalista mediaa koskevat samat säännöt kuin painettuja julkaisuja. Muun muassa tiedon julkistamisen kynnys on matalampi, jos tekijä on julkisuuden henkilö tai yhteiskunnallinen vaikuttaja. Yhteiskunnallisesti merkittävien rikosten kohdalla rimaa henkilötietojen julkaisuun pidetään matalampana kuin pikkurötösten.

Tiilikan mukaan henkilöiden tietojen alkuperäisen levittäjän lisäksi oikeudellinen vastuu on myös niillä, jotka ovat välittäneet tietoa eteenpäin vaikka jakamalla kuvan tai linkin Facebookissa. Käytännössä levittäjien vastuuta arvioidaan usein alkuperäistä jakajaa lievemmin.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat