Suomen naishiihtäjät ovat keränneet tällä kaudella yhteensä lähes kolmetuhatta maailmancupin pistettä ja johtavat maiden välistä vertailua. Virpi Kuitunen, Aino-Kaisa Saarinen ja Riitta-Liisa Roponen ovat yltäneet tällä kaudella yhteensä 15 kertaa cupissa palkintopallille, kun mukaan lasketaan myös Tour de Ski -kiertueen osakilpailujen sijoitukset.
Kuitunen johtaa maailmancupin kokonaiskilpailua, Saarinen on cupissa neljäntenä ja Roponen seitsemäntenä. Lisäksi MM-joukkueeseen valitut Pirjo Manninen ja Mona-Liisa Malvalehto ovat yltäneet cup-kisoissa vähintään kahdesti kymmenen joukkoon.
Lahjomattomien tilastojen perusteella Sapporosta voi odottaa useampaakin maastohiihdon naisten MM-mitalia. Mitaleille yltäminen ei vaadi kauden parhaan hiihdon osumista arvokilpailuihin, vaan kunnon säilyminen alkukauden tasolla takaa menestymisen eväät.
Päävalmentaja Magnar Dalen linjasi jo marraskuussa Kuusamossa, että onnistumiset alkutalven kisoissa povaavat hyvin sitä, kuka on vahva koko kauden. Dalenin onneksi Kuitunen on se nainen, joka on hallinnut tämän talven hiihtolatuja. Kuitusen kauden arvokkain voitto on ollut Tour de Skin kokonaiskilpailun ykkössija, mutta tasoa kuvaa se, että hän on pystynyt kärkivauhtiin, vaikka elimistön tuntemukset ovat olleet kaukana parhaasta. Näin kävi esimerkiksi Viron Otepäässä tammikuun lopussa, kun Kuitunen nappasi väsyneellä kropalla 10 kilometrin kakkossijan ja sprintin ylivoimaisen voiton.
Sairastelut syytä välttää
Olisi hyvin erikoista, jos Kuitusen kunto romahtaisi juuri arvokisojen kynnyksellä. Hän jos kuka tietää kuitenkin sen, että hyvätkin suunnitelmat voivat mennä mönkään. Edellisissä MM-kisoissa Oberstdorfissa Kuitunen joutui tyytymään köhimiseen kisojen alkupäivät ja toipui mitalikuntoon vasta päätöslajiin 30 kilometrille. Torinon olympialaduilla Kuitunen oli myös sairastelujen takia kaukana parhaasta terästä, vaikka saikin parisprintistä pronssin palkinnoksi.
Jos hiihtäjät välttävät sairastelut ja huolto onnistuu, naisten 4x5 kilometrin viestissä Suomella on erinomainen mahdollisuus yltää kymmenen vuoden tauon jälkeen mitalikantaan. Naisten edellinen 4x5 kilometrin viestimitali on vuoden 1997 MM-kisoista Trondheimista. Silloin Satu Salonen kepitti ankkurina Italian tähtihiihtäjän Manuela Di Centan. Nyt Suomella on ne tähdet, joiden päänahkoja muut tavoittelevat.
Tällä vuosituhannella suomalaiset ovat palanneet MM-kisoista kotiin kahden viestimitalin kera, mutta dopingkäryjen takia hiihtäjät ovat joutuneet palauttamaan palkintojaan niin 2001 Lahdesta kuin 2003 Val di Fiemmestä. Tuoreimmista kisoista Oberstdorf tuotti viidennen sijan, ja Torinossa viesti päättyi seitsemännen sijan pettymykseen.
Mieshiihdon mitalista kahdeksan vuotta
Mieshiihdossa Suomen mitalittomuus on jatkunut vuoden 1999 MM-kisoista lähtien. Ramsaussa suomalaisten sankari oli Mika Myllylä, mutta Lahden joukkokäryn jälkeen uusi sukupolvi on joutunut kantamaan vastuuta liian aikaisin. Nyt nuorten miesten harjoitusmäärät alkavat olla kärkihiihtäjien tasolla, ja MM-mitalikin on mahdollinen.
Sami Jauhojärvi nousi Tour de Skin aikana ensi kertaa urallaan maailmancupin palkintopallille, ja cupin kokonaispisteissä hän on kymmenentenä ennen MM-latuja. Jauhojärvi laskee, että hiihdossa on kolmisenkymmentä kaveria, jotka voivat yltää voittoon. Yllätyksen mahdollisuus tuli hyvin selvästi esiin Davosissa kaksi viikkoa sitten, kun Sveitsin Toni Livers nousi täydestä tuntemattomuudesta cup-ykköseksi ja Ville Nousiainen hiihti kuudenneksi.
Viestissä Suomi on hankkinut edellisen arvokisamitalinsa japanilaisladuilta, vuoden 1998 olympialaisista Naganosta. Viitettä suomalaisten viestiosaamisesta saatiin jo ennen Sapporoa samaisesta Davosin maailmancupista, jossa suomalaiskolmikko Nousiainen, Jauhojärvi, Teemu Kattilakoski toi viestin kärjessä viimeiseen vaihtoon. Ihan loppuun asti iskukykyä ei päästy mittaamaan, sillä kolmikko hiihti sekajoukkueessa sveitsiläisankkurin kanssa.
Päävalmentaja Dalen on iskostanut hiihtäjiin filosofiansa, jonka mukaan aina lähdetään hakemaan palkintopallille oikeuttavaa sijoitusta. Varmistelemalla 20. sijaa ei saavuta koskaan mitään, eikä varsinkaan kehity kilpailijana. Sapporossa hiihtäjät pääsevät osoittamaan, tuoko mentaliteetti tulosta myös MM-tasolla.
(MTV3-STT)