Tässä osassa pääsemme perehtymään muun muassa seksuaalireaktion kolmanteen vaiheeseen eli itse orgasmiin. Käsittelyn alla on myös se, missä orgasmi itse asiassa syntyy.
III) Orgasmi
Mikäli seksuaalinen stimulaatio jatkuu ja elimistön verekkyyden lisääntyminen sekä lihasjännityksen kohoaminen on saavuttanut riittävän tason, neuromuskulaarinen jännitys saavuttaa orgasmikynnyksen ja laukaisee orgasmirefleksin. Orgasmia ei siis saada, mikäli orgasmikynnystä ei ole saavutettu. Pienikin häiriötekijä voi aiheuttaa orgasmin häipymisen, vaikka nainen olisi muuten siihen valmis.
Masters ja Johnson kuvasivat orgasmin alun sarjaksi emättimen tahdottomia supistuksia, jotka ilmenevät rytmikkäinä sarjoina 0,8 sekunnin väliajoin ja tapahtuvat 3–15 kertaa. Heikossa orgasmissa supistuksia on heidän mukaansa 3–5 ja vastaavasti voimakkaassa orgasmissa 10–15. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kaikilla naisilla emättimen supistelua ei orgasmista huolimatta ilmene. Emättimen supistuksia ei siten voida pitää naisen orgasmin tunnusmerkkinä toisin kuin aiemmin on luultu. Supistelujen määrällä ei myöskään ole havaittu olevan mitään merkitystä orgasmin voimakkuuteen. Naisilla, joilla emättimen supisteluja tapahtuu, on voimakkaita supistuksia myös peräaukossa. Supistukset noudattavat rytmiltään emättimen supistuksia, mutta ovat voimakkuudeltaan suurempia. Myös kohdussa esiintyy supistuksia.
Orgasmin aikana sydämen lyöntitiheys on 110–180 kertaa minuutissa. Joillakin naisilla on tosin havaittu sydämen harvalyöntisyyttä. Sydän voi jopa pysähtyä muutamaksi sekunniksi orgasmin aikana. Systolinen verenpaine kohoaa 30–80 mmHg ja diastolinen 20–40 mmHg. Hengitystiheys voi olla jopa 40 kertaa minuutissa. Hengitysrytmin voimakkuus ja sen kesto ilmaisevat seksuaalisen jännityksen määrää.
Orgasmin saadessaan monen naisen selkä kaartuu hiukan kaarelle. Lihasjännitys on maksimissaan ja kasvotkin voivat vääntelehtiä kasvolihasten aktivaation seurauksena. Seksuaalinen puna on voimakkaimmillaan. Jotkut naiset ääntelehtivät hyvinkin voimakkaasti orgasmin hetkellä. Toiset taas päästävät muutaman heikon äännähdyksen tai ovat täysin hiljaa. On myös tapauksia, joissa naiset ovat alkaneet itkemään orgasmin aikana. Myös tajunnantilassa voi tapahtua muutoksia.
Masters ja Johnson ilmoittavat orgasmin kestoksi noin 3–15 sekuntia. Keskimääräinen orgasmin kesto on heidän mukaansa 12 sekuntia. Uudemmassa tutkimuksessa naisen orgasmin kesto vaihteli 7,4–107,6 sekunnin välillä, eli tämän tutkimuksen mukaan orgasmi voi naisella kestää lähes kaksikin minuuttia.
Suurin osa naisista erittää myös nestettä orgasmin aikana. Neste on kirkasta, väritöntä ja toisinaan maitomaista. Se on myös täysin hajutonta. Neste erittyy virtsaputkesta eikä emättimestä kuten kiihottumisen aikana emättimen seinämästä tihkuva neste. Ilmiö tunnetaan nimellä naisen ejakulaatio. Ejakuloidun nesteen määrän on noin 0,2–13,8 millilitraa. Neste ei kuitenkaan aina virtaa virtsaputkesta ulos vaan voi suuntautua myös virtsarakkoa kohti, jolloin neste poistuu virtsan mukana. Ejakuloitu neste on peräisin naisen eturauhasesta. Kyse ei siis ole virtsasta kuten niin monesti virheellisesti luullaan.
IV) Laukeamisvaihe
Laukeamisvaiheen aikana keho palautuu kiihottumattomaan tilaan. Mikäli naista ei seksuaalisesti kiihoteta, kaikkoaa orgasmivyöhyke hyvin nopeasti muutamien sekuntien kuluessa orgasmista. Mikäli naista kuitenkin seksuaalisesti vielä hyväillään, on hänellä mahdollisuus saada orgasmi toisensa jälkeen. Kun Alfred Kinsey ilmoitti, että 14 prosenttia naisista sai useita orgasmeja yhdynnän aikana, hänen väitettiin tutkineen nymfomaaneja. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että kyse on naiselle normaalista ilmiöstä. Naisten saamien sarjaorgasmien määrä on tutkimuksissa ollut 2–20.
Klitoris palaa normaaliin asentoonsa 5–10 sekuntia orgasmin päättymisen jälkeen. Emättimen kohdalla orgasmivyöhykkeen verentungos katoaa ja emättimen seinämät palautuvat normaaliin tilaan myös värinsä suhteen. Kohdun kaulan ulkosuu avautuu hiukan. Näin se pystyy vastaanottamaan mahdollisia siittiöitä paremmin.
Suuret häpyhuulet pienenevät takaisin normaaliin kokoonsa ja palautuvat keskiviivalle eli lähemmäksi emättimen suuta. Myös pienet häpyhuulet kutistuvat takaisin normaaliin kokoonsa ja vaihtavat värisävynsä tummanpunaisesta vaaleanpunaiseksi. Tämä kaikki johtuu siitä, että elimiin virrannut ylimääräinen veri pakenee pois.
Rintojenkin koko palautuu normaaliksi. Nännipihat kutistuvat takaisin omaan kokoonsa. Tämä kutistuminen tapahtuu nopeammin kuin nännien erektion laukeaminen. Tämä saattaa aiheuttaa sen hallusinaation, että nännit olisivat jäykistyneet jälleen, mutta kyse on vain siitä, että nännien erektion katoaminen vie hivenen enemmän aikaa.
Seksuaalisen kiihottumisen aikana syntynyt puna katoaa nopeasti ja tilalle voi tulla voimakas hikoilun tunne. Hikoilussa on toisinaan mukana sydämen pamppailu ja nopea hengitysrytmi. Reaktiot katoavat kuitenkin nopeasti, mikäli seksuaalista kiihotusta ei jatketa. Orgasmin jälkeinen lihasjännitys kestää harvoin voimakkaana yli viittä minuuttia kauempaa.
Mikäli nainen ei ole saanut orgasmia, edellä kuvatut reaktiot elimistön palautumisessa normaaliin tilaan tapahtuvat hitaammin. Lantioseudun voimakas verekkyys saattaa aiheuttaa tuntemuksen sukupuolielinten raskaudesta. Voimakkaan kiihottumisen jälkeinen tila ilman orgasmia voi tuntua hyvinkin kivuliaalta. Tila voi aiheuttaa kramppeja, kipua selässä tai lantion seudulla, emättimen ärtyisyyttä ja kutinaa ja jopa kroonista emättimen ja virtsateiden infektiota. Helpotuksen ongelmalliseen tilanteeseen tuo orgasmin hankkiminen omin neuvoin.
Missä orgasmi syntyy?
Freud itse asiassa aloitti keskustelun siitä, että on olemassa erilaisia orgasmeja. Normaali naiseksi kasvanut nainen sai Freudin mukaan orgasmin emätinyhdynnässä. Nainen pystyi hänen mukaansa saamaan orgasmin myös klitoriksen kautta, mutta tämä orgasmilaji kuului infantiileille naisille. Kinsey taas sanoi, että on vaikeaa ymmärtää, mitä emätinorgasmilla oikein tarkoitettiin. Hän oli sitä mieltä, että on olemassa vain klitorisorgasmi. Asiasta kinasteltiin vuosikymmeniä. Nykyisin väitetään, että on olemassa klitorisorgasmi, G-pisteorgasmi, syväorgasmi ja yhdistelmäorgasmi. Käsitys sai alkunsa Helen Singeriltä, joka 1970-luvulla ilmaisi, että on olemassa kolmenlaisia orgasmeja.
Keskustelu on ollut sikäli turhaa, että orgasmi ei suinkaan synny sukuelimissä. Orgasmi voidaan periaatteessa laukaista mistä tahansa kohtaa elimistöä, jos kyseinen alue saa vain riittävästi seksuaalista stimulaatiota. Myös pelkkä ajattelu voi laukaista orgasmin. Toki orgasmin voimakkuuksissa ja kestoissa on olemassa eroja, mutta kaikki orgasmit syntyvät kuitenkin aivoissa.
Magneettikuvausten perusteella orgasmin aikana naisten aivoissa aktivoituu ainakin 11 eri aluetta, kun orgasmi tuotetaan genitaalistimulaation aikana. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mikä aivoalue on päävastuussa orgasmikokemuksesta. Tärkeimpiä alueita ovat kuitenkin hypotalamuksen paraventrikulaarinen alue, mantelitumakkeen keskiosa sekä limbisen aivokuoren aivopoimun etuosa sekä nucleus accumbens. Alueet ovat itse asiassa pitkälti samat, joissa aistitaan muutakin mielihyvää kuten päihteiden käyttöä, intensiivistä urheilua, riskikäyttäytymistä tai vaikkapa makeisten syömistä.
Aivojen merkitystä orgasmikokemuksessa tukee kanadalainen tutkimus, jossa tuli selkeästi esille se, että naiset saavat helpommin orgasmeja, kun heillä on voimakkaat tunnesiteet kumppaniaan kohtaan. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan naisilla ei kuitenkaan ole orgasmin hetkellä mitään tunteita, koska aivojen tunnealueet lakkaavat toimimasta juuri orgasmin hetkellä. Muistuttavatko naiset siis mustaa leskeä? Osa naisista ainakin puree miestä hekumansa huipulla.
Teksti: Kari Heusala