USA 2008. Ohjaus: Cyrus Nowrasteh. Käsikirjoitus: Betsy Giffen Nowrasteh & Cyrus Nowrasteh – Freidoune Sahebjamin romaanin The Stoning of Soraya M pohjalta. Tuotanto: Stephen McEveety, John Shepherd. Kuvaus: Joel Ransom. Leikkaus: David Handman, Geoffrey Rowland. Pääosissa: Shohreh Aghdashloo, Mozhan Marnò, James Caviezel, Navid Negahban, Ali Pourtash, David Diaan, Parviz Sayyad. Kesto: 114 min.
Pelkkä ajatus vanhatestamentillisten rangaistusten soveltamisesta 2000-luvun oikeuskäytäntöihin saa länsimaalaisen otsasuonen pullistumaan. Kun moisella barbaarisuudella täytetään koko iso valkokangas, kohisee veri pian korvista varpaisiin.
Naisen kivitys on elokuva, joka nostattaa vihan ja toisaalta myös kiukun, kyyneleet silmiin. Vihan, koska elokuva kertoo julman tarinan islamilaisen oikeuden naista alistavasta mielivallasta – kiukun, koska karmea tarina ei kaihda vakavalla aiheellaan mässäilyä.
Elokuvan päähenkilö on Soraya (Mozhan Marnò), äiti ja vaimo, jonka aviomies on ihastunut nuorempaan, varakkaan perheen tyttöön. Neljä lasta miehelleen synnyttäneellä Sorayalla ei kuitenkaan ole varaa elättää jälkikasvuaan ilman puolison taloudellista tukea.
Kun nainen tästä syystä kieltäytyy avioerosta, keksii mies syyttää Sorayaa uskottomuudesta. Huhut alkavat kiertää, ja pian naisen päätä vaaditaan vadille. Kylän kenttäoikeus tuomitsee puolustuskyvyttömän Sorayan kuolemaan kivittämällä.
Soraya M:n tarina pohjautuu Freidoune Sahebjamin romaaniin, joka kuvaa Iranissa vuonna 1986 sattunutta todellista tragediaa. Kertoja on uhrin katkera täti (Shohreh Aghdashloo), joka paljastaa veljentyttärensä kohtalon syrjäiseen kylään pysähtyneelle ranskalais-iranilaiselle toimittajalle (James Caviezel).
Naisen kivitys on tärkeä, vavahduttava puheenvuoro naisen sorrosta islamilaisessa fundamentalismissa. Tapa, jolla amerikkalais-iranilainen ohjaaja Cyrus Nowrasteh katsojiaan lähestyy, muuttuu kuitenkin osittaiseksi karhunpalvelukseksi aihetta itseään kohtaan. Sanoma olisi mennyt perille ilman tarpeetonta väkivallalla märehtimistä.
Totta kai kivityskuolema on järkyttävyydessään hirvittävintä ja tuskallisinta mitä kuvitella saattaa. Katsojana en kuitenkaan olisi halunnut seurata jokaisen verenhimoisen murikan hidastettua osumista avuttoman naisparan kehoon.
Sadistisessa pohjavireessään Naisen kivitys muistuttaa Mel Gibsonin The Passion of the Christ (2004) -kärsimyshistoriaa. Mukana on myös Gibsonin tiimistä tuttuja nimiä kuten tuottaja Stephen McEveety, näyttelijä James Caviezel ja säveltäjä John Debney. Nämä yhtymäkohdat selittänevät samankaltaisuuden – ja myös käsittelytavan poleemisuuden.
Naisen kivitys on emotionaalinen, raastava katsomiskokemus, joka on voittanut puolelleen lukemattomia katsojia – muun muassa Toronton elokuvajuhlien yleisöpalkinnon. Parhaimmillaan lähes lyyrisen kaunis elokuva on koskettavasti näytelty ja tapahtumiltaan henkeäsalpaavan intensiivinen. Heikoimmillaan se tyytyy vain lietsomaan yhtä vastenmielisiä vastareaktioita – yksinkertaistavaa länsimaista lynkkausmielialaa.
Katso elokuvan traileri .
Teksti: Outi Heiskanen