Lapsen asema paranee samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen rekisteröityjen parien sisäisestä adoptiosta. Hallitus hyväksyi asian tänään ja antaa aiheesta esityksen huomenna eduskunnalle.
Nykyisin vain avioliitossa olevat pariskunnat voivat tehdä perheen sisäisen adoption.
Lakimuutos tarkoittaa, että rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli - esimerkiksi naisparista toinen puoliso - saisi mahdollisuuden adoptoida perheessä olevan lapsen.
Käräjäoikeuden vahvistaman perheen sisäisen adoption jälkeen lasta pidettäisiin rekisteröidyn parin yhteisenä lapsena. Lapsi saisi siis toisenkin lainsäädännön tunnustaman vanhemman, kun ilman adoptiota oikeudellisia vanhempia on vain yksi.
Hallituksen tavoitteena on parantaa nais- ja miesparien perheissä elävien lasten oikeudellista asemaa, joka on nyt kehno. Tällä hetkellä rekisteröidyn parin lapsella ei esimerkiksi ole oikeutta saada elatusta toiselta vanhemmaltaan eikä periä tätä.
Erotilanteessa lapsi saattaa myös kadottaa kokonaan yhteyden toiseen vanhempaansa, kun tapaamisoikeutta ei ole. Samoin jos lapsen ainoa juridinen vanhempi kuolee, saattaa lapsen asemaan ja huolenpidon järjestämiseen liittyä suuria vaikeuksia, kun toisella vanhemmalla ei ole automaattista oikeutta lapseen.
Monet nais- ja miesparit ovatkin tilanteen selkiyttämiseksi hakeneet käräjäoikeudelta päätöstä, jolla toinen vanhempi on määrätty juridisen vanhemman ohella lapsen huoltajaksi.
Mahdollista jo useissa maissa
Perheen sisäistä adoptiota käyttää todennäköisesti parin seuraavan vuoden aikana noin 200 rekisteröidyn parin perhettä. Lain on tarkoitus tulla voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä.
Perheen sisäinen adoptio samaa sukupuolta olevien vanhempien perheessä on mahdollista jo useissa Euroopan maissa: esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Belgiassa, Espanjassa ja Islannissa.
Myös Suomessa nais- ja miesparien asema on viime vuosina parantunut, vaikkei pareja aivan kaikissa asioissa rinnastetakaan enemmistöpareihin. Esimerkiksi laki rekisteröidyistä parisuhteista tuli voimaan vuoden 2002 alusta. Runsas vuosi sitten voimaan tuli puolestaan laki, jonka mukaan hedelmöityshoitoa voidaan antaa myös naiselle, joka elää rekisteröidyssä parisuhteessa naisen kanssa.
(MTV3-STT)
Lue myös: