Meidän remppa -ohjelmassa neljä perhekuntaa remontoi arjen keskellä unelmiensa kotia. Yksi heistä on Raaseporissa asuva Susanna, joka remontoi itselleen kakkoskotia neljän asunnon hirsitalosta.
Raaseporilainen Susanna ei katso juurikaan televisiota, joten mitään kummempia odotuksia ei hänellä Meidän remppa -ohjelman suhteen ollut.
– Jos joku haluaa minun remonttisekoiluani katsella, niin siitä vain, Susanna kertoi nauraen MTV Uutisille.
Yrittäjänä sosiaalialan ja luovan tuottajan töitä tekevän Susannan remonttikohde on yksi asunto yli satavuotiaasta hirsitalosta, jossa on yhteensä neljä asuntoa. Hän haluaa siitä itselleen kakkoskodin.
Koko talo on alkujaan hankittu purkukuntoisena. Ajan myötä hän on kunnostanut paikkoja asunto ja huone kerrallaan. Talo on alun perin ollut sahan työntekijöiden asuinkasarmi, ja siinä on ollut kahdeksan niin kutsuttua hellahuoneasuntoa. Edellinen omistaja on 70-luvulla yhdistänyt tilat neljäksi asunnoksi.
– Minä olen ex-mieheni kanssa hankkinut sen neljän asunnon talona. Se ei tule koskaan valmiiksi, mutta toivon voivani muuttaa siihen eläkepäiviksi.
Hirsitalo ja sen ullakkohuoneisto on tulossa vuokralle residenssikäyttöön taiteilijoille ja tieteilijöille. Susannalla on kiire saada remontti nopeasti valmiiksi ja tilat vuokralle, jotta hän saa katettua suuren talon ylläpitokustannuksia.
Lue myös: Meidän remppa -pariskunta pelkää romahduttavansa tai polttavansa koko talon – näin käy kivijalan poraamisessa
Paikkaa on remontoitu jo useampi vuosi, ja nykyisin Susanna omistaa talon yksin. Susannan ex-puoliso on perinnerakentamisen ammattilainen ja perhe- ja ystäväpiirissä on rakennusalan ammattilaisia.
– Itse en ole missään nimessä ammattilainen, mutta ymmärrän tätä kautta siitä ehkä enemmän kuin tavallinen ihminen, joka ei ole koskaan remontoinut.
Susannan remontoinnin punaisena lankana ja perusperiaatteina ovat luonnolliset rakennusmateriaalit, perinteiset korjausrakentamisen menetelmät ja tavoite, että talo kestäisi tällä tavoin remontoituna seuraavat 100 vuotta.
Susannalla on niin sanotusti nollan euron budjetti, mikä tarkoittaa, että perusarjen kulujen jälkeen jäävä raha laitetaan remontointiin.
– Remontti etenee myös niin, että jos löytyy jokin asia tai materiaalia, kuten viime viikolla löysin todella ihanat portaat, niin remonttia jatketaan sitä mukaa. Minulle tämä tyyli toimii hyvin, koska ei minulla ole deadlinea millekään, eikä suunnatonta budjettia.
Susanna haluaa remontoida niin, ettei taloon tule mitään ylimääräisiä vesipisteitä, kylpyhuoneita tai vesivessoja.
– Haasteena on, miten tältä pohjalta tilat saa pidettyä toiminnallisina ja asuttavina ympäri vuoden.
Meidän remppa -ohjelmassa ovat mukana myös Niko ja Kalev Helsingistä, Matti ja Claudia Loviisasta sekä Iiris ja Jere Mäntsälästä.