Kevät herättelee meitä mukavilla merkeillään. Olisiko kevät hyvä aika saada vaihtelua myös kellon naamatauluun?
Valitse kirjahyllystäsi kauniskantinen kirja, lempikirjasi tai yksivärisellä kannella siunattu yksilö kelloksi viritettäväksi. Kirjoja voi etsiä myös divareiden valtavista valikoimista ja kirpputoreilta, myös kirjakauppojen alelaareista voi löytää kodin sisustukseen sopivalla kannella varustetun kirjan. Kansipapereiden alla saattaa piilotella hyvinkin kaunis kirjayksilö, joten kellotaulun metsästäjän kannattaa kurkistella papereiden alle.
Vahvakantisen kirjan kansi toimii kellotauluna, kun kanteen ruuvaa pienen kellokoneiston. Kirjaa ei tarvitse vioittaa kuin kanteen tehtävän reiän verran. Kirjakellon voi tukea pystyyn kirjatuen avulla. Jos kelloon käyttää paksua romaania, pysyy kello pystyssä sellaisenaan, kannet kiinni. Silloin kellokoneistolle voi tehdä tilaa kovertamalla kirjan sivuihin sille tilan. Sivut saa viillettyä siististi mattopuukolla. Ohuempi kirja pysyy pystyssä, kun kansia pidetään auki, jolloin koneistokin mahtuu kansien väliin ilman sivujen leikkelyä.
Kirjakelloon tarvitaan kirjan lisäksi kellokoneisto, viisarit ja numerot.
Häälahjaksi saatu Koti, yhteiskunnan tukipylväs -kirja on tyyliltään vanhahtava, julkaisuvuosikin on 1951. Vihreän kannen kultaisiin teksteihin ja kuvioihin sopivat roomalaiset numerot ja koukeroiset kellon viisarit. Kellokoneistoja ja muita osia myyvät askarteluliikkeet, näiden osien hinnaksi tuli alle kymmenen euroa.
Osat voi toki purkaa tylsänaamaisesta vanhasta kellosta tai kirppikseltä löytyneestä muutaman euron kellosta ja käyttää uudelleen kirjakelloon. Numerotkin voi kirjoittaa tai askarrella itse.
Mittaa kirjan keskikohta ja tee siihen reikä koneistoa varten. Reiän voi porata tai ruuvata ruuvin ja meisselin avulla. Koneiston keskitappi työnnetään kirjan etupuolelle ja ruuvataan kiinni. Tappiin lisätään tuntiviisari, minuuttiviisari ja sekuntiviisari, tässä järjestyksessä. Vihreän kirjan kanteen kellon naamataulu asemoitiin vasta kirjan otsikon jälkeen, jolloin sekuntiviisaria piti hieman lyhentää metallipihdeillä. Muuten se olisi tökännyt vasten pöytää jo kello viiden ylittäessään.
Kun kirjakellon naama kyllästyttää, poista koneisto ja tuikkaa kirja takaisin hyllyyn.
Teksti: Henna Kekki
Kuvat: Mikko Kekki