Maailman ainoista lentokykyisistä nisäkkäistä eli lepakoista tiedetään vielä melko vähän.
Vaikka lepakoihin liitetään monenlaisia uskomuksia, veren sijaan useimmat lepakot syövät hyönteisiä ja hedelmiä.
Tutkijat selvittävät parhaillaan esimerkiksi lepakoiden muuttoa ja piilopaikkoja. Lepakoiden salaperäiseen maailmaan voi tustustua Luonnontieteellisessä keskusmuseossa huomenna avautuvassa näyttelyssä.
Salaperäiset hämärän lentäjät ovat kautta aikain herättäneet ihmisissä pelkoa ja hämmennystä.
– Varmaankin se liittyy siihen, että lepakot elävät yöaikaan. Ihmisen on vaikea havaita pimeässä liikkuvaa lepakkoa, joten siihen liittyy enemmän ennakkoluuloja kuin päivällä liikkuvaan eläimeen, lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sanoo.
Tutkija: Sympaattisia ja mielenkiintoisia
Maailmassa elää kaikkiaan 1200 lepakkolajia, mutta Suomessa vain 13. Suurimpien lepakoiden siipien väli on puolitoista metriä, pienimpien vain 15 senttiä. Kotoiset lajimme ovat pienikokoisia.
– Kyllä ne on usein hyvinkin sympaattisia ja mielenkiintoisia. Tietenkin niiden vuorokausirytmi on haastava ja tutkijan täytyy siihen sopeutua, Kyheroinen myöntää.
Lepakoista ei tiedetä vielä läheskään kaikkea. Viime aikoina tutkijat ovat selvittäneet lepakoiden muuttoa, levinneisyyttä ja päiväpiilopaikkoja. Lepakoiden lukumäärästä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, mutta kaikki lajit on meillä rauhoitettu.
Lepakoiden ruokapöydästä löytyy laaja valikoima: lintuja, hedelmiä, kaloja, mutta toki myös verta. Kotoiset lepakkomme syövät hyönteisiä. Yhden kesän aikana yksi lepakko voi pistellä poskeensa peräti 1,3 kiloa hyönteisiä.
Tähän aikaan vuodesta lepakot ovat vaipumassa talvihorrokseen maanalaisissa viileissä piilopaikoissaan.
(MTV3)
Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu (Seitsemän uutiset 1.11.2012)
Sumo video id