Jenni Haukio on liittynyt kolumnitekstillään keskusteluun Särkänniemen delfiinien kohtalosta: "Särkänniemen delfiinit ovat sekä surullinen että lohdullinen esimerkki."
Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on kommentoinut Särkänniemen delfiinejä viime torstaina, siis jo ennen delfiinien siirtoa, julkaistussa Seuran kolumnissa.
Haukion mukaan delfiinien pyydystäminen vapaudesta Särkänniemen betonialtaisiin oli "silmitön epäoikeudenmukaisuus":
– Särkänniemen huvipuistoon delfiinit joutuivat vapaudesta – sieltä, missä delfiini voi uida jopa 160 kilometriä vuorokaudessa ja sukeltaa 60 metrin syvyyteen. Kun tällaiset eläimet siirrettiin niiden luonnolliseen elinalueeseen verrattuna kalamaljan kokoiseen betonialtaaseen, ei tapahtunutta tämän päivän ymmärryksellä voi pitää minään muuna kuin silmittömänä epäoikeudenmukaisuutena.
Samalla Haukio nostaa esille positiivisen asenteiden muutoksen, jonka ansiosta delfinaariotoimintaa ei enää samalla tavalla hyväksytä.
– Mutta maailma arvoineen ja asenteineen, tietoineen ja ymmärryksineen oli tuolloin yli 30 vuotta sitten kokonaan toisenlainen. Särkänniemen delfiinit ovat sekä surullinen että lohdullinen esimerkki siitä, kuinka nopeasti tai toisaalta tuskallisen hitaasti eläinten oikeuksien tiedostamisessa on edetty.
0:42
Haukio kuitenkin huomauttaa, että eläinten oikeuksien toteutumisessa on yhä runsaasti ongelmia ja pohtii, tulisiko eläimillä olla ihmisten kaltaiset perusoikeudet.
– Aika on ajanut ohi maailmasta, jossa eläimen ainoa arvo kytkeytyy siihen hyötyyn, jonka se ihmiselle tuottaa. Todellisuus teollisuudenaloilla, joissa eläimiä hyväksikäytetään säälimättä ja systemaattisesti, on räikeässä ristiriidassa jatkuvasti kehittyvän eläinten oikeuksia tiedostavan asenneilmaston ja tieteellisen tiedon kanssa. Älykkäitä, tuntevia yksilöitä kohdellaan yhä edelleen tavoin, jotka eivät enää mitenkään istu 2010-luvun eettisiin arvoihin.
2:48
0:43
1:41
Juttua korjattu 29.8. kello 16.04: Jenni Haukion kirjoitus delfiineistä oli julkaistu Seurassa viime torstaina, ei tänään.