Etusivu

Muumi-mukien keräilijöille mukavia uutisia – arvo saattaa vielä nousta

23917580
Str / Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Vanhoilla Arabia-astiastoilla ei varsinaisesti rikastu, mutta tienata niillä voi, sanoo asiantuntija Dan von Koskull Bukowskis-huutokaupasta.

    – Astiat ovat käyttökeramiikkaa, eli ei niistä saa samalla tavalla rahaa kuin Arabian taidekeramiikasta, sanoo von Koskull.

    Von Koskull ei usko, että ihmiset lakkaavat ostamasta Arabian astioita, vaikka niitä ei enää ensi vuoden alusta alkaen tehdä Suomessa lainkaan, kun myös Helsingin tehtaan tuotanto siirretään ulkomaille.

    – En usko, että kovin monta astiasarjaa on enää edes tehty Suomessa. Uusi sukupolvi haluaa tiettyjä sarjoja, ja hinnat on pakko saada alas, sillä Arabian astiastot ovat olleet melko kalliita, sanoo von Koskull.

    Hän nimeää neljä suosituinta Arabia-astiastoa, joista voi saada kohtuullisen hinnan. Ne ovat Birger Kaipiaisen suunnittelema Paratiisi-sarja, Ulla Procopén Valencia- ja Fiesta -sarja, Klaus Haapaniemen Taika-sarja sekä Kaj Franckin Kilta-astiasto.

    Von Koskullin mukaan näiden astiastojen hinta liikkuu muutamassa sadassa eurossa, mutta astioiden pitää olla ehjiä. Hinnat ovat noin 10-30 euroa per astia.

    – Paratiisi ja Valencia ovat suosituimmat.  Kestosuosikki on myös Franckin Kilta, josta tuli sittemmin pienillä muutoksilla Teema-sarja. 

    Von Koskull sanoo, että ahkera kirppiskävijä voi tienata Arabian vanhoilla astioilla sievoisenkin tilin.

    – Jos ostaa kirppikseltä kupin eurolla ja myy sen kympillä eteenpäin, niin onhan se iso voitto. Mutta en usko, että uutta autoa näillä rahoilla ostetaan.

    Hänen mukaansa Arabian sarjoja ei enää kerätä entiseen malliin, ja vanhojen astiastojen hinta on mennyt jopa alaspäin.

    – Osa vanhoista astioista on sellaisia, ettei niitä voi pestä koneessa, eivätkä ihmiset niitä halua. 

    Yksi, mitä kuitenkin halutaan, on muumi-sarja, joissa hinta voi noustakin.

    – Sanoin viisi vuotta sitten, ettei niiden hinta nouse, mutta olin silloin väärässä. Joten miksei sama kehitys voisi jatkua vielä seuraavat viisi tai kymmenen vuotta.

     

    Lue myös:
      Talous

      Sanna Pietiläinen

      sanna.pietilainen(at)mtv.fi

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja