Musorgskin suurteos kansallisoopperaan

oopperatalo

Kapellimestari Kari Franck, ohjaaja Juha Hemanus ja lavastaja Anna Kontek ovat urakoineet Modest Musorgskin suurteoksen perjantaiseen ensi-iltaan.
Tuntumaa teokseen saatiin Estonia-teatterin vierailulla Savonlinnassa vuonna 1987.
Hovanshtshinan solistimiehitys on mittava. Kansainväliset tähtemme Matti Salminen ja Raimo Sirkiä nähdään keskeisissä Ivan Hovanskin ja Vasili Golitsyn rooleissa. Andrei Hovanskina vierailee Mariinski-teatterin solistikuntaan kuuluva tenori Viktor Lutsiuk. Marfana on hienon uran tehnyt Bolshoi-teatterin mezzosopraano Nina Terentieva. Kansallisoopperassa hän hurmasi viime keväänä Verdin Trubaduurin Azucenan osassa.
Yksittäisiä solistejakin suuremmassa osassa on kärsivä Venäjän kansa, jonka osuuden esittää lähes parisataapäinen oopperan kuoro. Kapellimestari Mikko Franckin laskelmien mukaan teoksessa on musiikin kanssa tekemisissä 248 ihmistä.
-Näin pienillä käsilläkö minä johdan teoksen, kertoi kapellimestari ajatelleensa. Franck ei ainoastaan johda teosta, vaan on säveltänyt siihen toisen ja viidennen näytöksen lopun. Modest Musorgski sävelsi Hovanshtshinan vähän Boris Godunovin jälkeen, mutta teos jäi keskeneräiseksi. Sitä ovat sittemmin täydentäneet Nikolai Rimski- Korsakov ja Dmitri Shostakovitsh. Franckin lopukkeet noudattavat Musorgskin kansallisen musiikkidraaman henkeä.
-Hovanshtshinan sävelkieli perustuu yksinkertaisiin kansanmusiikin aineksiin. Neljä tuntia väkevää dramaattista musiikkia, tuumii kapellimestari, joka jakaa aikansa puoliksi oopperan ja puoliksi sinfonioiden kesken. Oopperaa hän pitää rakkaana harrastuksenaan.
-Parhaimmillaan oopperassa on jotain maagista, hän kiteyttää.

Venäläinen sielunmaisema

Oopperan tapahtumat sijoittuvat 1680-luvulle Moskovaan. Aikaan jolloin Pietari Suuri teki Venäjästä länsimaisen suurvallan. 1600-luvulla Venäjä oli sekasortoisessa tilassa, jolloin erilaiset vallantavoittelijat taistelivat keskenään. Kirkko jakautui kahtia ja vainon kohteeksi joutuneet vanhauskoiset tekivät lukuisia polttoitsemurhia.
Ohjaaja Juha Hemanuksen mielestä ooppera kuvaa venäläistä sielunmaisemaa runollisesti ja totuudellisesti. Tuhosta, sorrosta ja väkivallasta huolimatta teos antaa toivoa uudesta mahdollisuudesta. Hemanus luonnehtii esitystä venäläis-skandinaaviseksi.
-Se sielunmaisema, jota kuvataan tuntuu omalta, Vaikka historia onkin läsnä, niin tunteet ovat moderneja, hän selvittää. Venäläisyyttä tarkastellaan skandinaavisen tyylittelyn läpi. Ohjaaja on tyytyväinen Franckin säveltämiin toisen ja viidennen näytöksen loppuihin. Shostakovitshin eri maailmasta olevat loput eivät hänen mielestään sopineet kansan polttoitsemurhaan, johon teos järkyttävästi päättyy.
Lavastaja Anna Kontek on luonut näyttämölle venäläisen barokkimaailman.
-Venäläisyydestä ei ole tingitty, ilmoittaa lavastaja. Historiallisen ripauksen näyttämökuvaan tuovat Punainen tori, Pyhän Vasilin kirkko ja Kremlin muuri. Hovanshtshinan koreografia on Aku Ahjolinnan käsialaa. Valot on suunnitellut Kimmo Ruskela.
(MTV3-STT)