Virallisen hiihdon maailmancupin aikana MM-hiihdot on ehditty järjestää 14 kertaa, ja hiihdon henkilökohtaisia mestaruuksia on jaettu yhteensä 109 ja mitaleita kolminkertainen määrä.
Mestareiden joukosta ei varsinaisia superyllättäjiä löydy, vaan kaikki hiihdon henkilökohtaiset maailmanmestarit vuosilta 1982–2009 olivat jo ennen MM-menestystään yltäneet cupkisoissa vähintään 8 parhaan joukkoon. Oslon 1982 mestareista isäntämaan Oddvar Brå ja Neuvostoliiton Raisa Smetanina eivät cupin osakilpailuihin ennen MM-hiihtoja sillä kaudella osallistuneet, mutta lajin kiintotähtien voitot eivät olleet yllätys kenellekään.
Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 silloisen pikamatkan, 15 km voittanut Italian Marco Albarello oli yllätysmestari, sillä hän oli sijoittunut urallaan vain kaksi kertaa cupissa pisteille – edelliskaudella sijoille 7 ja 15. Kaksi vuotta myöhemmin Lahden kotikisoissa Suomen hiihtäjät venyivät koko rintamalla, sillä ainoastaan Pirkko Määttä oli yltänyt kauden cupkisoissa kerran kolmen parhaan joukkoon. Itse kisoissa tahti olikin sitten toinen, sillä henkilökohtaisiksi mestareiksi hiihtivät Marja-Liisa Kirvesniemen ohella cupin kisoissa vaatimattomasti esiintyneet Marjo Matikainen (paras sijoitus 12:s) ja Harri Kirvesniemi (14:s).
Yhtä heikoilta cupsijoituksilta maailmanmestariksi on sen jälkeen noussut vain Norjan Thomas Alsgaard, joka oli ennen yhteislähdön maailmanmestaruuttaan 2003 yltänyt cupissa parhaimmillaan sijalle 14. Samoissa kisoissa 50 km:n vapaan tyylin kilpailun voittanut Tšekin Martin Koukal on luettava Albarellon kaltaiseksi yllätysmestariksi, sillä hänen paras sijoituksensa normaalimatkojen maailmancupissa oli 7:s mestaruutta edeltäneiltä kausilta.
Maailmanmestariksi ampumahiihdon puolelta
Sapporon MM-hiihdoissa 2007 ampumahiihtäjänä paremmin tunnettu, jo Oderstdorfissa kaksi vuotta aikaisemmin Norjan viestin kultajoukkueessa hiihtänyt Lars Berger otti 15 kilometrin vapaan hiihtotavan yllätysmestaruuden. Varsinaisen sensaation – MM-kisahistorian ehkä suurimman yllätyksen – järjesti kuitenkin täysin tuntematon Leanid Karnejenka. Numerolla 3 matkaan lähtenyt 19-vuotias valkovenäläinen sai hiihtää kilpailunsa läpi ennen sankkaa lumipyryä ja teki loppuajan joka tiesi lopulta hopeamitalia. Ennen MM-starttiaan Karnejenka oli kilpaillut maailmancupissa vain kerran ja silloinkin vain maansa viestijoukkueessa. Yllätysmitalistista ei ole tullut maailmanluokan hiihtäjää, sillä normaalimatkoilla hän on ollut cupissa parhaimmillaan 51:s ja sprintissä 15:s.


