MTV selvitti: Hallituksen kasvutoimilista sisältää erikoisia kirjauksia

Eduskunnan kyselytunnilla 24. lokakuuta sekä Orpo että elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) käyttivät selvitystä argumenttina hallituksen politiikalle.

– Hallitus on tehnyt jo yli 500 talouskasvua vauhdittavaa toimenpidettä, Rydman sanoi.

– 500 konkreettista toimenpidettä, kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen iloitsi.

Kasvutoimenpiteitä, jotka eivät ole toimenpiteitä?

Excel-taulukkoon tehtyyn listaan on laskettu yhteensä 542 kasvutoimea. Koko listan voi ladata tämän linkin kautta.

Päivänselvää on, ettei moni luetteloon päässyt toimenpide ole kovinkaan konkreettinen.

Melko epämääräisiä kasvutoimia ovat esimerkiksi Helpotetaan yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä, Hallitus vahvistaa matkailualan kasvun edellytyksiä, Torjutaan ylivelkaantumista, Luodaan kilpailukykyä datataloudesta ja digitalisaatiosta sekä Koulutetaan riittävästi työvoimaa teollisuuden tarpeisiin. 

Kasvutoimiksi on laskettu selvästi myös toimenpiteitä, jotka eivät oikeastaan ole toimenpiteitä, vaan tavoitteita tai asiantilojen toteamisia.

Lue lisää: Orpo: Suomeen uusi talouden työryhmä – "Täytyy löytää uusia keinoja"

Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa lisääntyvästä sähköntuotannosta käytetään Suomessa; Hallitus asettaa liikenneturvallisuuden parantamisen tavoitteeksi, ettei Suomessa tapahdu liikennekuolemia vuonna 2050; Vetytalous on keskeinen väline teollisuuden energiamurroksessa ja vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Eräissä listauksen kohdissa kasvutoimen käsite on ylipäätään luovassa käytössä. Kasvutoimeksi on laskettu esimerkiksi se, ettei hallitus lakkauta lentokenttiä (Säilytetään Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko).

Kasvutoimiksi on kirjattu jopa hallituksen omia ajatuksia siitä, mitä EU:n pitää tehdä, kuten EU:n teollisuuspolitiikan tulee turvata yritysten ja teollisuuden kilpailukyky ja EU:lla on oltava keskeinen rooli digitaalitalouden globaalien standardien luomisessa.

"Tämä ei ehkä ole varsinainen kasvutoimenpidelista"

Käsinvalitut poiminnat eivät tietenkään edusta kattavaa kokonaiskuvaa 542 toimen listauksesta. 

Joukkoon mahtuu merkittäviä konkreettisia uudistuksia ja muutenkin valtava määrä erimittaisia kirjauksia jotakuinkin kaikilta hallinnonaloilta.

Olennainen kysymys kuuluu: Onko hallituksella 500 talouskasvua vauhdittavaa toimenpidettä, kuten se on politiikan debatissa antanut ymmärtää?

– No ei varmaankaan ole konkreettisia toimenpiteitä. Ei varmaan ole 500 sellaista toimenpidettä, joista tiedettäisiin käytännössä, mitä ne tarkoittavat, Niku Määttänen sanoo.

Lue lisäksi: Onko sitä rahaa vaiko ei? Kielioppivirhe muutti kokoomuksen kansanedustajan viestin täysin

Roope Uusitalo miettii, onko mahdollisimman pitkän listan tekeminen ollut selvityksen laatijoiden tavoite.

– Tämä ei ehkä ole varsinainen kasvutoimenpidelista, koska täällä on mukana kaikenlaista muutakin, Uusitalo sanoo.

– Ehkä siellä on ollut tavoitteena tehdä aika pitkä lista, ja jotkut selvästi yhteen liittyvät toimenpiteet ovat saaneet monta ruutua Excelissä. 

Esimerkiksi apteekkeja ja lääkkeitä koskevan sääntelyn hallitusohjelmakirjaukset on hajotettu yhteensä 15 kasvutoimeksi. 

Rahapelilaeista saadaan yhdeksän, alkoholilaeista kuusi ja nikotiinipusseistakin kaksi kasvutoimea.

Talouskasvutoimia on hankala löytää ja arvioida

Talouskasvun tavoittelu on mille tahansa hallitukselle vaikeaa, eikä toimenpiteitä ole helppo löytää. Poliitikoilla on rajalliset ja hyvin epäsuorat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten kansantalous ja sen yritykset voivat.

Monesta selvitykseen selkeästikin kirjoitetusta uudistuksesta on Roope Uusitalon mukaan vaikea arvioida, vaikutetaanko niillä aidosti talouskasvuun.

Esimerkiksi useille hallituksen työmarkkinauudistuksista ei ole pystytty laskemaan talouskasvua vauhdittavaa vaikutusta.

Lue myös: Oppositio parjasi hallituksen politiikkaa, Orpo teki painavan lupauksen

Niku Määttäsen mukaan yksi hallitukselle keskeinen tapa hakea talouskasvua on yrittää lisätä työn tarjontaa. Tähän pyritään muun muassa sosiaaliturvaleikkauksilla.

– Onnistuessaan tämä olisi kaikkein selkein kasvutoimenpide hallituksen osalta. Mutta on tietysti huomattava, että onnistuessaankin se [kasvua kiihdyttävä vaikutus] on vain väliaikainen, Määttänen sanoo.

Julkisen keskustelun kannalta olisi Roope Uusitalon mukaan hyödyllisempää, jos listoissa keskityttäisiin pituuden sijaan siihen, mitkä toimet ovat talouskasvun kannalta oleellisia ja mitkä eivät.

Eri toimet ovat aivan eri kokoluokkaa ja niillä on aivan erilaiset hintalaput: esimerkiksi junaratahankkeen toteuttaminen maksaa paljon enemmän kuin viinejä koskeva virkamiesselvitystyö. Toisaalta toimien potentiaalinen vaikutus on aivan erilainen.