Mistä johtuvat nuorten urheilijoiden "äkkikuolemat"?

Nuorten urheilijoiden yllättävinä ja selittämättöminä pidetyt kuolemat johtuvat äärimmäisen harvoin sydäninfarktista. Yksityisen lääkärikeskuksen Diacorin urheilulääketiederyhmän vastuulääkäri Kirsi Korpi muistuttaa, etteivät aktiiviliikkujat kuulu lainkaan sydäninfarktin riskiryhmään.

– Miksi ihmeessä nuori ihminen saisi infarktin? Sen aiheuttaa sepelvaltimoon tuleva ahtauma tai tukos ja on erittäin vaikea uskoa, että aktiiviliikkujalle tällaista muodostuisi. Yleisimpiä tulpan aiheuttajia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti, erilaiset hyytymishäiriöt tai pitkä istuminen, Korpi luettelee.

Kansainvälisesti laajimmassa nuorten urheilijoiden äkillisiä kuolemia koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että yleisin syy sydänperäisiin kuolemiin on perinnöllinen sairaus.

Yhdysvaltalaisen Barry J. Maronin tutkimuksen mukaan 56 prosenttia äkilliseltä vaikuttavista kuolemista johtui sydänsairauksista, yleisimmin perinnöllisestä sydänlihassairaudesta (hypertrofinen kardiomyopatia) tai perinnöllisistä verisuonisairauksista (anomaliat eli epämuodostumat). Viidennes kuolemista taas selittyi rintakehään kohdistuneella iskulla.

Maron tutki yli 1800 urheilijan kuolemaa vuosien 1980-2006 välillä.

Tarkastuksia laiminlyödään

Äkillisen kuoleman riski ei ole Korven mukaan missään tietyssä lajissa toista suurempi, vaikka pelkästään tänä vuonna on kuultu kahdesta jalkapalloilijan yllättävästä sydänpysähdyksestä. Korpi arvioi, että säännölliset terveystarkastukset pelastaisivat monen nuoren urheilijan hengen.

– UEFA:ssa eli Euroopan jalkapalloliigassa jokaiselle pelaajalle tulisi tehdä perusteellinen sydäntutkimus vuosittain. Esimerkiksi Boltonin keskikenttäpelaajan Fabrice Muamban tapauksessa näin ei ollut tehty ja myöhemmin paljastui, että tarkastuksia oli laiminlyöty muissakin englantilaisseuroissa.

Korpi muistuttaa, että Euroopan jalkapallokentillä pelaa urheilijoita ympäri maailman ja osa ei ole välttämättä koskaan ollut perusteellisessa terveystarkastuksessa.

– Kun pelaaja sitten menee esimerkiksi Intiasta, Etelä-Amerikasta tai Afrikasta Englantiin pelaamaan, voi olla, ettei tarkastuksia tehdä sielläkään. Pelaajalla voi periaatteessa olla vaikkapa läppävika, joka diagnosoituna estäisi ammattimaisen pelaamisen.

Epidemiasta ei voi puhua

Sydänongelmia voivat aiheuttaa myös doping-aineet ja anaboliset steroidit. Ne voivat aiheuttaa sydänlihaksen heikkenemistä tai sähköisiä järjestelmähäiriöitä, jotka johtavat esimerkiksi rytmihäiriöihin ja pahimmassa tapauksessa sydämen vajaatoimintaan.

– Huippu-urheilussa käytetään dopingia, mutta sen vaaroista ei puhuta tarpeeksi avoimesti.

Yksi merkittävä syy on myös sairaana harjoitteleminen. Jo pieni flunssa voi altistaa sydänpussin tulehdukselle, jos treenaamista jatketaan tuttuun malliin.

Korpi muistuttaakin, että kuolemien taustalla on vain harvoin mitään yhdistävää tekijää.

– Nämä ovat yksittäisiä tapauksia eri puolilta maailmaa, eikä mistään epidemiasta ole todellakaan kyse. Siksi lehdistö on ottanut mielestäni väärän asenteen näistä tapauksista uutisoidessaan, Korpi kritisoi.

Lue myös:

    Uusimmat