Suomessa henkirikoksissa kuolee keskimäärin kolme naista kuukaudessa. Vaikka aiempaa harvempi nainen kuolee henkirikoksen uhrina, on kuolleisuus kuitenkin puolitoistakertainen Euroopan unionin keskitasoon nähden.
Asiantuntijoidenkin on vaikea löytää selitystä Suomen korkeisiin lukuihin. Alkoholinkäytön ja syrjäytymisen tiedetään lisäävän riskiä joutua surmatuksi, mutta muissa Pohjoismaissa naisia tapetaan silti puolet vähemmän kuin Suomessa.
- Meillä on erilainen kulttuuri jollain tavalla kuin esimerkiksi ruotsalaisilla. Meillä riitakumppani surmataan hieman herkemmin sen sijaan, että käytettäisiin sanallista asetta, kertoo Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin johtaja Kauko Aromaa.
Suomessa naisia tapetaan yhtä paljon kuin Kaakkois-Euroopassa. Luvuissa edelle yltävät Baltian ja Itä-Euroopan maat sekä Venäjä, missä naisia surmataan jopa kymmenkertaisesti Suomeen nähden.
Länsi- ja Etelä-Euroopassa naisia surmataan sen sijaan huomattavasti Suomea vähemmän. Katolisissa maissa naiset joutuvat harvoin henkirikoksen kohteeksi.
- Naisen asema on siellä aika paljon alistetumpi kuin Pohjoismaissa, ja se suojaa naisia nähtävästi henkirikoksilta. Eli tasa-arvoinen asema voi edistää kohoavaa riskiä. Siis se, kun naiset osallistuvat samoihin vaaratilanteisiin kuin miehetkin, Aromaa kuvaa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksesta ilmenee, että naisia surmattiin runsaat 180 naista vuosina 2003-2007. Määrää selittää osin korkea luku kaikissa henkirikoksissa.
Syrjäytymisen pelätään kulkevan taantuvan talouden kanssa samaa tahtia. Varhaista puuttumista parisuhdeväkivaltaan ei asiantuntijan mielestä koskaan korosteta liikaa. Useimmiten nainen tapetaan kotona, ja surmaaja on oma miesystävä.