Fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin tänään venäläissyntyisille Andre Geimille ja Konstantin Novoseloville grafeenin tutkimuksesta.
Nobel-komitean perusteluissa todetaan, että grafeeni on maailman ohuin ja kestävin materiaali. Mutta kuten usein lääketieteen, fysiikan ja kemian Nobel-palkintojen perusteluita lukiessa, tuntuu tämänkin palkinnon kohdalla tarpeelliselta selvittää asioita hieman lisää.
Akatemiatutkija Peter Liljerothin mukaan grafeeni on hiiliatomeista koostuva yhden atomin paksuinen verkkomainen ja tasomainen rakenne. Aineen kestävyys perustuu hiiliatomien välisiin kovalenttisiin ja kanaverkkomaisiin sidoksiin.
- Tässä täytyy ymmärtää kestävyys suhteessa paksuuteen. Eihän se yksi kerros ole kestävämpi kuin sentin paksuinen terästanko, vaan aine on kestävä ohuutensa nähden, Liljeroth muistuttaa.
Kotikemistit ja -fyysikot voivat helposti tehdä tuttavuutta grafeenin kanssa, sillä lyijykynissä käytetty grafiitti koostuu grafeenitasoista.
- Kun lyijykynällä kirjoittaa paperille, niin siinä missä näkyy tumma jälki, siinä on useampia kerroksia grafeenia. Sitten jossain siinä reunalla missä kynän jälki loppuu, sieltä löytyy todennäköisesti yksittäisiä, yhden atomikerroksen paksuisia grafeenipalasia, Liljeroth kuvailee.
Liljerothin mukaan Geim ja Novoselov alkoivat valmistaa grafeenia juuri grafiitista.
- He laittoivat lyijykynän lyijyä teipille ja sen jälkeen murskasivat sitä hyvin hienoksi. Sen jälkeen he painoivat teipin jollekin pinnalle, jossa sitä tutkittiin.