Tutustu miekkailun ohjelmaan Lontoon olympialaisissa
Miekkailu on kuulunut olympiakisojen ohjelmaan alusta, vuodesta 1896 lähtien. Säilän henkilökohtainen kilpailu on ainoa yleisurheilun ulkopuolinen yksittäinen laji, joka on ollut ohjelmassa kaikissa kisoissa. Naiset pääsivät mukaan floretilla 1924, kalvalla 1996 ja säilällä Ateenassa 2004. Naisten säilän mukaantulo on pakottanut kv. miekkailuliiton kierrättämään olympiakisojen kilpailulajeja KOK:n määräämän 10 lajin maksimin puitteissa. Pekingissä jäähyvuorossa ovat miesten floretin ja naisten kalvan joukkuekilpailut.
Sähköinen osumanrekisteröinti otettiin käyttöön kalvalla 1936, floretilla 1956 mutta säilällä vasta 1992. Atlantassa 1996 tehtiin olympiamiekkailuun suuria muutoksia: henkilökohtaiset kilpailut muuttuivat kokonaan pudotusotteluiksi ja joukkuekilpailut viesteiksi, jossa uusi ottelupari jatkaa edellisen parin pistetilanteesta.
Ainoa kaikilla kolmella aseella kultaa voittanut miekkailija on Italian Nedo Nadi (Antwerpen 1920). Henkilökohtaiseen mitaliin kaikilla aseilla on yltänyt vain Ranskan Roger Ducret (Pariisissa 1924 kultaa floretilla, hopeaa kalvalla ja säilällä). Pisimmän mitaliuran on esittänyt unkarilainen Aladár Gerevich, joka voitti kuudesti peräkkäin kultaa säilän joukkuekilpailussa (1932–60). Italian Edoardo Mangiarotti voitti peräti 13 mitalia kalvalla ja floretilla vuosina 1936–60.
Suomalaisia miekkailijoita osallistui olympiakisoihin ensi kerran 1928. Paras suomalaissaavutus on Rolf Wiikin kahdeksas sija kalvalla Melbournessa 1956. Viimeisimpänä suomalaisena on kisoihin osallistunut kalpamiekkailija Minna Lehtola Atlantassa 1996.
Teksti: Suomen olympiakomitea