Merenpinta voi nousta jopa kuusi metriä – rannikkokaupungit uhkaavat vajota veteen

YK:n tavoitteena on rajata ilmastonmuutos kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Floridan yliopiston geokemisti Andrea Duttonin ja hänen kansainvälisen tiiminsä tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että tavoitteen onnistuessakin merenpinta voi nousta useita metrejä.

Metrien nousu merkitsisi valtavia muutoksia maailman rantaviivoihin, ja osia saarivaltioista ja kaupungeista jäisi veden alle. Etenkin Yhdysvaltojen rannikot muokkautuisivat: esimerkiksi Miamissa useat rakennukset jäisivät veden alle.

– Meidän täytyy tehdä päätös siitä, missä haluamme olla vuonna 2100 ja sitoutua siihen. Kun jäälautat alkavat sulaa, ovat seuraukset peruuttamattomia, Dutton sanoo.

Seurauksia on nähtävissä jo nyt

The Guardian -lehden mukaan merenpinnan nouseminen on jo nyt avittanut hirmumyrskyjen, kuten Yhdysvaltain itärannikkoa moukaroineen Sandyn syntymisessä.

Viimeisimmässä ilmastonmuutospaneelissa ennakoitiin, että merenpinnan kohoaminen tulee kiihtymään tämän vuosisadan loppuun mennessä, jos päästöt pysyvät samanlaisina.

Useiden tutkijoiden ja journalistien muodostamassa Climate Central -tutkimuslaitoksessa on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä monet Yhdysvaltain kaupungit kohtaavat yhä enemmän tulvia.

Merenpinnan noususta syntyvät myrskyt voivat maksaa kaupungeille – kuten Hong Kongille ja New Yorkille – miljardeja, ellei toimenpiteitä nousun estämiseksi tehdä.

Climate Centralin mukaan ainakin 150 miljoonaa ihmistä asuu tällä hetkellä sellaisilla alueilla, jotka joko joutuvat veden alle tai kohtaavat jatkuvia tulvia vuoteen 2100 mennessä.

Duttonin ja hänen tiiminsä tutkimukset voivat auttaa nimenomaan alueellisen merenpinnan nousun ennustamisessa.

Uusia tutkimustekniikoita selvitetään

Duttonin ja hänen ryhmänsä ovat tutkineet eri ajanjaksoja, jolloin merenpinta on noussut. Duttonin mukaan maapallon lämpötila tulee kohoamaan seuraavien vuosikymmenten aikana samanlaisiin lukuihin kuin historiassa. 

– Maapallon lämmetessä napajäätiköt lämpenevät vielä nopeammin. Todisteiden mukaan napaseudun jäätiköt eivät ole tällä hetkellä tasapainossa, Dutton kertoo havainnoistaan.

Tutkijoiden löytöjen mukaan noin 125 000 vuotta sitten merenpinta nousi 6-9 metriä nykyistä korkeammalle. Silloin keskilämpötila oli noin yhden asteen esiteollista aikaa korkeammalla.

400 000 vuotta aiemmin, jolloin keskilämpötilan arvellaan olleen 1-2 astetta esiteollista aikaa korkeammalla, on merenpinnan huippukorkeus ollut jopa 6-12 metriä ylempänä kuin nyt.

Tutkijatiimi ei kyennyt vielä selvittämään, kuinka nopeasti jäätiköt sulavat ja mitkä jäälautat ovat haavoittuvaisimpia ilmastonlämpenemiselle.

Duttonin mukaan he kuitenkin kehittävät lisää tutkimustekniikoita, joilla merenpinnan nousun nopeuden voisi selvittää paremmin.

– Tällainen merenpinnan nousu ei tapahdu yhdessä yössä, mutta on kamalaa huomata, miten herkkiä napajäät ovat niille lämpöasteille, jotka me olemme tavoittamassa seuraavien vuosikymmenten aikana, Dutton sanoo.

Lämpötilamittaukset maapallolla on aloitettu 1800-luvun puolivälissä, jolloin teollisuuden lämpötilavaikutus oli vielä pientä.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan 1800-luvun jälkimmäiseen puoliskon verrattuna lämpötilat ovat nyt noin 0,8 astetta korkeammalla. Suomessa keskilämpötila on noussut tuplasti ja on nyt yli 1,5 astetta korkeampi.

Tutkimustulokset esiteltiin Science -lehdessä.