Meklareille syytteet kurssikeinottelusta

Harvinainen syyte koskee Tampereen Puhelimen (TPO) eli nykyisen Soonin osakkeilla tehtyä pörssikauppaa, jonka Merita Pankkiiriliike välitti marraskuussa 1999. Syyttäjän mukaan TPO:n osakkeiden hintaa nostettiin keinotekoisesti ennen suuren osake-erän myymistä HPY:lle eli nykyiselle Elisa Communicationsille.

Nordea Securities ja työntekijät kiistivät syytteet kokonaan. Puolustuksen mukaan kyse oli tavallisista pörssikaupoista, jotka tehtiin lakien, pörssin sääntöjen ja Rahoitustarkastuksen ohjeiden mukaisesti.

Syytteessä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ovat toimitusjohtaja Reijo Knuutinen ja kaksi meklaria. Pankkiiriliike osti TPO-osakkeita myös omaan salkkuunsa ja kääri niillä hyvät voitot, kun myi ne pois suurkaupan yhteydessä.

Kurssin vääristämisestä sai syytteen esimiesasemassa ollut meklari, joka ideoi ja järjesteli osakkeiden myynnin HPY:lle. Toinen meklari vastaa avunantosyytteeseen.

Rikoshyöty yli miljoona euroa

Valtionsyyttäjä Sahavirran mukaan kurssimanipulaatiolla vältettiin yli puolen miljoonan euron varainsiirtovero, joka olisi pitänyt maksaa, jos kauppa olisi tehty sopimuskauppana pörssin ulkopuolella. Lisäksi Merita Pankkiiriliike kääräisi kaupoilla saman verran välityspalkkioita ja myyntivoittoja. Yhteensä rikoksella saavutettu hyöty oli syyttäjän mukaan yli 1,1 miljoonaa euroa. Hän vaatii sen tuomitsemista valtiolle menetetyksi.

Sahavirran mukaan operaatio oli kurssin vääristämisestä syytetyn meklarin ajatus. Hänen mukaansa pankkiiriliike ja HPY olivat meklarin ehdotuksesta sopineet runsaan neljän miljoonan TPO:n osakkeen kaupasta enintään 8,5 euron hintaan osakkeelta. Kauppa toteutettiin 19. marraskuuta 1999, jolloin vallitseva kurssitaso oli hieman yli 7 euroa osakkeelta. Avunantosyytteen saanut meklari laittoi ensin myyntiin 33 700 TPO-osaketta. Pian sen jälkeen toinen meklari osti 15 sekunnin sisällä ne ja kaikki muut tarjolla olleet TPO:n osakkeet, jolloin osakkeen hinta nousi 8,15 euroon. Vasta sen jälkeen tehtiin varsinainen kauppa, jolla HPY osti 4,1 miljoonaa TPO:n osaketta 8,20 euron hintaan.

Syyttäjän mukaan menettelyn ainoa tarkoitus oli nostaa osakkeen hinta halutulle tasolle. Markkinat eivät syyttäjän mukaan ehtineet reagoida muuttuneeseen kurssitasoon pikavauhtia tehtyjen kauppojen aikana. Puolustuksen mukaan pelkkä nopeus ei tee kaupankäynnistä rikosta. HPY valitsi kaupanteon ajankohdan, ja meklarien tehtävä oli vain toteuttaa kaupat mahdollisimman nopeasti.

Omillakin osakkeilla muikea voitto

Sisäpiiritiedon väärinkäytössä on syyttäjän mukaan kyse siitä, että pankkiiriliike hankki TPO:n osakkeita myös omaan salkkuunsa. Suurkauppaa edeltäneen runsaan viikon aikana yhtiö osti 74 000 osaketta, jotka myytiin pois samalla kun HPY osti omat osakkeensa. Myyntivoittoa kertyi 1,20-1,29 euroa osakkeelta eli yhteensä 87 325 euroa.

Knuutinen on syytteessä siksi, että yhtiön pääsalkku oli hänen määräysvallassaan. Syyttäjän mukaan hän valtuutti pääsalkun osakkeiden ostot ja myynnit.

Pankkiiriliikettä Sahavirta syyttää oikeushenkilönä, koska katsoo, ettei yhtiön toiminnassa ole noudatettu riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Lisäksi toimitusjohtaja on ollut osallisena rikokseen ja sallinut sen tekemisen, Sahavirta arvioi.

Knuutinen ja toinen meklareista jatkavat yhä yhtiön palveluksessa, mutta ovat oikeusprosessin ajan siirrettyinä muihin tehtäviin. Toinen meklareista on vaihtanut työnantajaa. Irtisanoutuminen ei Nordean mukaan liity syytteisiin.

Kurssimanipulaatio on harvinainen rikos Suomessa

Kurssin vääristämisestä on Suomessa langetettu vain kaksi tuomiota, joista niistäkään tuoreempi ei ole vielä edes lainvoimainen.

Toimitusjohtaja Henrik Kuningas sai vuonna 1993 sakkotuomion vedätettyään kurssia Cultor-osakekaupoissa. Uudempi tapaus on tämän vuoden kesäkuulta, jolloin Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa YIT:n osakkeiden kurssimanipulaatiosta. Kyse oli kesäkuussa 2000 tehdystä kaupasta, jossa Sampo-ryhmä osti Rautaruukki-ryhmältä runsaat kymmenen prosenttia YIT:n osakekannasta. Kaupan välitti Leonia Pankki, joka sittemmin on siirtynyt Sampo-konserniin.

YIT-osakkeen hinta vedätettiin ylöspäin muutamassa sekunnissa tehdyillä pikaostoilla ennen varsinaista sopimuskauppaa. Kun kauppa tehtiin pörssissä eikä sen ulkopuolella, vältettiin varainsiirtovero. Kuvio oli tältä osin siis samankaltainen kuin Nordea Securitiesin jutussa.

YIT-jutussa käräjäoikeus tuomitsi Sampo-ryhmän yhtiöt yli 700 000 euron korvauksiin rikoksella saadusta hyödystä. Sammon ja Leonian toimihenkilöt tuomittiin sakkoihin.

Yhteistä kahdelle jutulle on sekin, että kummassakaan tapauksessa syytetyt henkilöt eivät hyötyneet itse, vaan hyötyjä oli heidän työnantajansa.

Helsingin pörssi on sittemmin muuttanut ns. blokkikauppoja koskevia sääntöjään siten, että esimerkiksi YIT-kauppa olisi tänä päivänä tehtynä ongelmaton. Tuomittujen syyllisyyteen sääntömuutos ei YIT-jutussa vaikuttanut, sillä kurssin vääristäminen on yhä rikos.

(MTV3-STT)