Viileä kevät ja alkukesä ovat viime vuoden tapaan venyttäneet mansikan pääsatokauden alkua heinäkuun toiselle viikolle asti. Ensimmäiset harson alla kasvaneet mansikat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa jo tulleet markkinoille, mutta avomaalla suomalaisten ykkösherkkumarjan poiminta käynnistyy kunnolla vasta heinäkuun puolivälin lähetessä. Kaikki kuitenkin riippuu vielä lähiviikkojen säistä.
Alueellisia eroja mansikan kypsymisessä on tänä vuonna runsaasti. Esimerkiksi Lounais-Suomessa kasvu käynnistyi paikoitellen muuta maata aikaisemmin.
Toissatalven vauriot vielä kiusana
Vaikka viime talvi olikin leuto, edellistalven talvivauriot verottavat yhä jonkin verran tämän kesän satomäärää. Vaurioituneiden kasvustojen tilalle viime vuonna istutetut taimet eivät vielä ole satoiässä. Mansikkasadosta odotellaan silti viimevuotista suurempaa, vaikka huippukesien satomääriin ei tänä vuonna päästä.
Myös tämän kevään hallat vioittivat kukintoja jonkin verran. Eniten kärsivät ne Etelä- ja Länsi-Suomen harsojen alla kasvaneet marjat, jotka olivat pahimpien hallaöiden aikaan ehtineet jo kukkaan.
- Jos hallaa ei pystytty torjumaan sadettamalla, vaurioita tuli väistämättä,arvioi toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. - Vaurioista huolimatta kokonaissatomäärä näyttää asettuvan normaalille tasolle. Satoa saataneen koko maasta yhteensä noin 13-14 miljoonaa kiloa.
Vaikka mansikkakasvustot eivät viileän alkukesän aikana näytä juurikaan kasvaneen, on mansikan juuristo voinut hyvin ja vahvistunut viileässä ja kosteassa maassa. - Salo painottaa.
