Madot iskivät Lapin tekojärvien siikoihin

Loisvyöryn yhtenä syynä on särkikannan raju kasvu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL arvioi, että särkien osuus tekojärvien kalamassasta on jo 60 prosenttia.

- Vaellussiikakanta on loisiintunut ja kääpiöitynyt. Siikafileen saantoprosentti on laskenut. Sen myötä ammattipyynnin kannattavuus on heikentynyt huomattavasti, ja kalastajien määrä on jatkuvassa laskussa, valittaa Lokan osuuskunta.

Osuuskunta työllistää noin puolet Lokan kylän työikäisestä väestöstä.

RKTL:n tutkimus yhtyy kalastajien huoleen. Viime vuonna haukimato pilasi Lokalla 46 prosenttia siikafileistä. Lokkilapamato jylläsi peräti 88 prosentissa siikanäytteistä. Ihmiselle madot eivät ole vaarallisia, mutta kiemurtelevaa fileetä ei kaupan kala-altaaseen kannata laittaa.

- Siikakannan tila on niin huono, että ammattikalastuksen kannattavuus on menossa pakkaselle. Ehkä jo ensi talvena ollaan tilanteessa, jossa kalastajat eivät juurikaan pyydä vaellussiikaa, sanoo RKTL:n erikoistutkija Teuvo Niva.

Myös peled voi pahoin

Tekojärville istutuksin tuotu peledsiika voi sekin pahoin, vaikka se ei olekaan madoille yhtä altis kuin luonnossa lisääntyvä vaellussiika. Toistuvista istutuksista huolimatta peledkanta on romahtanut kymmenessä vuodessa.

Peledsiika lisääntyy tekojärvillä jonkin verran myös omin avuin. Niva epäilee altaiden säännöstelyn heikentäneen luonnollista lisääntymistä niin paljon, etteivät istutukset kykene korvaamaan vajetta.

Tekojärviin laskevissa joissa syksyisin kutevaa vaellussiikaa eivät altaiden vedenpinnan vaihtelut niin paljon hetkauta. Sitä vaivaa ylitiheä särkikanta.

- Särki ottaa oman osansa, ja siiat sitten pärjää mikä jää jäljelle. Siitä se kenkä puristaa, Niva kiteyttää.

Alkuviikosta Metsähallitus aloitti tekojärvillä koepyynnit, joilla haetaan sopivia pyyntivälineitä särkien karsimiseksi. Yhtenä vaihtoehtona on trooli, jonka käyttö Lokalla ja Porttipahdalla aikanaan kiellettiin.

(MTV3-STT)