Luutnantille ehdotonta vankeutta vakoilusta

Käsiraudoissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut vaasalaisen luutnantin Markku Tapani Lehesvuon, 38, vakoilusta yhden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen. Hovioikeuden tuomio oli ehdoton, joten Lehesvuo istuu ensikertalaisena vankilassa puolet. Lisäksi opistoupseeri menetti virkansa ja sotilasarvonsa. Lehesvuolla on kuitenkin mahdollisuus valittaa tuomiosta korkeimpaan oikeuteen.

Luutnantti Lehesvuo itse ei kommentoi tuomiota, mutta hänen asianajajansa Heidi Kajanderin mukaan Lehesvuo todennäköisesti valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Vakoilujuttu käsiteltiin Helsingin hovioikeudessa suljetuin ovin. Salaisissakin oikeudenkäynneissä on kuitenkin aina tuomiolauselma julkinen. Sen lisäksi hovioikeus antoi jutusta tiedotteen. Tiedotteen mukaan "hovioikeus on katsonut Lehesvuon 4.12.2000 luovuttaneen vieraan valtion edustajalle syytteessä tarkoitetun asiakirjan. Asiakirja on vieraan valtion toimesta palautettu seuraavana päivänä pääesikunnan edustajille. Asiakirjan on katsottu sisältäneen Suomen maanpuolustasta ja turvallisuutta koskeneita valtiosalaisuuksia, joiden tuleminen vieraan valtion tietoon on voinut hyödyttää vierasta valtiota ja aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle."

Venäjä käräytti

Hovioikeuden tiedotteessa ei mainita mistä valtiosta tai mistä asiakirjasta on kyse. Jotain kuitenkin tiedetään. Ulkoministeri Erkki Tuomioja on aikaisemmin vahvistanut, että kyse oli nimenomaan Venäjästä.

-Venäjä ei ole syyllistynyt tässä tapauksessa mihinkään vakoiluun eikä vakoiluyritykseen. Venäjä on ollut heti hyvässä yhteistyössä suomalaisten viranomaisten kanssa, Tuomioja sanoi 12. toukokuuta.

Viime sunnuntain Helsingin Sanomien mukaan Venäjälle luovutettu asiakirja oli ilmavoimien koulutusohjelma, joka sisältää tarkkoja tietoja muun muassa harjoitusaikatauluista. Tiettävästi asiakirjaa oli tarjottu venäjän sotilastiedustelupalvelulle GRU:lle.

Aamulehti kertoi 29.5. että Lehesvuo oli luonut yhteyden venäläisiin laskuvarjoharrastuksen kautta. Lehesvuo oli vieraillut ensimmäisen kerran näissä merkeissä itänaapurissa kesällä 1999 ja sittemmin myös vuonna 2000. Venäläiset olivat käyneet myös vastavierailulla Vaasassa.

Miehen motiivi jäi jutussa julkisuudelta pimentoon. Se kuitenkin hovioikeuden tiedotteesta selviää, että nimenomaan Venäjän viranomaiset käräyttivät luutnantin heti tuoreeltaan.

Lehesvuon tapauksen teki erityisen vakavaksi se, että hän on työskennellyt pääesikunnan tiedusteluosastolla eli niin sanotussa vastavakoilussa. Helsingin hovioikeus katsoi rangaistusta mitatessaan ankaroittamisperusteeksi sen, että Lehesvuo oli teon tehdessään puolustusvoimien palveluksessa erityisen luottamuksellisessa tehtävässä. Tällä hovioikeus perusteli rangaistuksen ehdottomuutta. Muuten tuomio on vakoilusta säädetyn rangaistusasteikon alapäässä. Vakoilusta voidaan tuomita vähintään vuosi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

Syyttäjä tyytyväinen

Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski oli ensikommentissaan tyytyväinen.

-Tuomio noudattaa nähdäkseni sitä linjaa, jonka KKO 1980-luvulla veti rangaistuksen mittaamisessa. KKO antoi kaksi ennakkopäätöstä periaatteelle, jonka mukaan maanpetosjutuissa pitäisi antaa ehdoton vankeusrangaistus, jollei ole sellaisia erityisiä syitä, että ehdotonta ei pitäisi antaa.

-Tämä on sen tyyppinen rangaistus, jota olin vaatinutkin, Rautakoski sanoi. Rautakoski oli syyttäjänä myös taannoissessa ulkoministeriön vuotojutussa. EU-papereita venäläisille luovuttanut ulkoasiansihteeri Olli Mattila selvisi ehdollisella.

(MTV3)