USA 1999. Ohjaus: Phillip Noyce. Käsikirjoitus: Jeremy Iacone. Tuotanto: Martin Bergman, Louis S. Stroller ja Michael Bergman. Kuvaus: Dean Semler. Leikkaus: William Hoy. Pääosissa: Denzel Washington, Angelina Jolie, Queen Latifah, Michael Rooker, Mike McGlone, Luis Guzman, Leland Orser, John Benjamin Hickey, Ed O'Neill. Kesto: 118 min.
Sarjamurhaajaelokuville on 1990-luvulla muotoutunut omannäköisensä estetiikka, jonka edustajista Uhrilampaat ja Seitsemän lienevät onnistuneimpia. Rutkasti pimeitä huoneita, viemäreitä, tippuvia putkia, sadetta ja kolkkoa mystiikkaa. Murhaajan kuuluu olla yliälykäs ja eksentrinen, etsivän neuvokas ja kovien paineiden alainen, mieluiten pomonsa sortama.
Kaikki nämä lajityypin kliseet ja lisäksi monta muuta mahtuu Phillip Noycen thrilleriin Luunkerääjä. Liikuttavasti asetelmallisuutta lievennetään sillä seikalla, että murhia ratkovat nyt invalidi musta mies ja traumaattinen nuori nainen! Keitos on takuuvarmaa hollywoodjännitystä, joka liikkuu sulavasti ja pelottaakin, mutta jää sisältä kovin kovin ontoksi.
Denzel Washington on halvaantunut mutta maailmankuulu rikostutkija Lincoln Rhyme, jolla toimii enää yksi sormi, olkapäät ja aivot - silti mies hoitelee tutkijanhommia suunliikkeitä tottelevalla tietokoneistolla kuin ei mitään. Hän tarkkailee ympäristön tapahtumia sängystään kuten Hitchcockin sankari Takaikkunastaan, joskin Rhymellä ikkunana toimii internetin ihmeellinen maailma. Huipputeknologian ylistys tuntuukin olevan yksi elokuvan pääsanomia.
Masentuneen välkyn kadonnut elämänhalu alkaa elpyä, kun kollegat pyytävät hänen apuaan visaisessa tapauksessa: ratapenkalta on löydetty miljardööri haudattuna ja sormi katkaistuna. Juttuun on joutunut mukaan nuori ja kokematon naiskonstaapeli Amelia Donaghy (Angelina Jolie), jonka vain Rhyme tunnistaa sukulaissielukseen, todelliseksi vainukoiraksi, ja pakottaa rikostutkinnan etujoukkoihin. Muut pollarit panevat Ameliaa halvalla, vaikka tältä on poliisi-isä kuollut ja söpö suu koko ajan tötteröllä.
Jäljet johtavat huippunokkelan ja -brutaalin murhaajan leikkeihin, joihin kuuluu uhrien rituaalisilpomista, monimutkaisia kirjallisia johtolankoja ja pontevaa poliisinpompotusta. Tämä peto tykkää ripotella ruumiita pitkin kaupunkia ja lavastella todistusaineistoja. Raakuudet on kuvattu harvinaisen vastenmielisesti ja tarkasti.
Sankariparin pakollista vastustajaa, "pahaa poliisia", edustaa ilkeämielinen ja röyhkeä kapteeni Cheney (Michael Rooker), joka tekee kaikkensa itseään edistääkeen ja muita vaikeuttaakseen. Mässäilevää tarinaa kevennetään lupsakoilla sivuhenkilöillä, joista Luis Guzman on vitsejä laukova erikoisavustaja ja Queen Latifah äidillisen topakka kotihoitaja; näin täytetään siis "hauskan latinon" ja "mustan sympaattisen naisen" kiintiöt.
Luunkerääjä on uskomattoman naiivi, kaavamainen ja väkivaltainen elokuva, jonka jännitys perustuu tasatahtiseen säikyttelyyn ja juonenkuljetus teennäisiin koukkuihin. Henkilöhahmot ovat mukapsykologisista horinoista huolimatta litteitä tyyppejä ja loppuratkaisu melkein yhtä uskottava kuin pääparin välinen kemia. Siis nolla.
Teksti: Tuuve Aro