Luonnolle laskettiin biljoonien eurojen hintalappuja

Koralliriuttojen arvoksi on laskettu 1 000 000 euroa hehtaarilta. Sademetisen arvoksi on saatu 50 000 euroa hehtaarilta. Liikakalastuksen arvioidaan aiheuttavan vuosittain 37 000 000 000 euron taloudelliset menetykset.

Luonnolle laskettujen miljardien ja biljoonien eurojen hintalappujen avulla yritetään saada maailman päättäjät ymmärtämään luonnon tuhoamisen taloudelliset vaikutukset.

- Tässä tutkimuksessa on todistettu luonnon biljoonien eurojen arvo maailman taloudelle. On ilahduttavaa, että monet valtiot ovat jo ilmoittaneet halunsa ottaa luonnon arvo mukaan päätöksentekoon, sanoi kaksivuotista tutkimusta johtanut ekonomisti Pavan Sukhdev raportin julkistustilaisuudessa Japanissa.

Intia, EU-komissio ja Japani ovat jo ilmoittaneet ottavansa luonnon rahalliset arvot mukaan päätöksentekoon.

Luonnon arvo budjettiin

- Tavoitteemme on, että luonnon tarjoamien palvelujen arvo tehdään näkyväksi ja siitä tulee osa poliittista päätöksentekoa. Jos emme tee mitään, menetämme biljoonien eurojen arvosta luonnon tarjoamia mahdollisuuksia ja riskeeraamme tulevien sukupolvien elämän, varoitti Sukhdev.

Satojen tutkijoiden työn tuloksena on saatu laskettua rahallisia arvoja lukuisille luonnon tuottamille palveluille. Mehiläisten tekemän pölytyksen arvoksi on laskettu 153 000 000 000 euroa vuodessa. Metsien hävitys vähentää luontopääomaa 2 000 000 000 euron edestä vuodessa. Kaiken luonnon monimutoisuuden tuottama taloudellinen hyöty on arvioitu 3 500 000 000 000 euroksi vuodessa.

- Tämä selvitys on osoittanut, että luonnon tarjoamat tuotteet ja palvelut ovat elintärkeitä ihmiskunnan hyvinvoinnille. Niiden merkitys vain lisääntyy väestön kasvaessa. Vuoteen 2050 mennessä maapallon pitäisi elättää jo yhdeksän miljardia ihmistä, muistutti Achim Steiner, YK:n ympäristöohjelman (UNEP) johtaja.

Tutkimuksen tekijät haluaisivat kirjata luonnon arvot myös valtioiden budjettikirjoihin.

- Meidän on kuljettava kohti vihreää taloutta. Luonnon monimuotoisuuden unohtaminen ja perinteiset käsitykset taloudellisesta kasvusta on jätettävä taakse, vaati Sukhdev.