Tarja Oso tutustui Lillmaniin seitsemän vuotta sitten. Tuolloin sai alkunsa ystävyys, joka merkitsi kummallekin osapuolelle enemmän kuin sanat riittävät kuvailemaan.
– Hän oli ainutlaatuinen ja monipuolinen persoona jollaista ei ole toista. Harva tiesi hänestä kaikkia puolia, mutta onneksi minä sain tutustua siihen todelliseen Tonmiin. Välillämme oli ystävyys, jollaista ei monella ole. Emme seurustelleet koskaan. Puhuimme monesti, että tunnemme toisemme paremmin kuin kukaan muu. Meillä oli syvä, keskusteluyhteyteen perustuva ystävyys.
Harvinainen ystävyys oli kummallekin tärkeä kiintopiste elämän tyrskyissä. Oso auttoi Lillmanin arjen pyörittämisessä, kun taas Lillman oli ystävälleen vankka kallio jolle pystyi kertomaan kaikki elämän murheet.
– Hän puhui minulle kaikki elämänsä asiat ja minä kerroin omani hänelle. Tonmi seisoi sanojensa takana ja hänen pystyi luottamaan asiassa kuin asiassa.
– Arvostin hänessä juuri kykyä puhua. Tonmi oli älykäs ihminen, joka perehtyi asioihin juurta jaksain, ellei hän tiennyt asiasta, otti hän selvää siitä. Hän tiesi monipuolisesti kaikista asioista. Hän ei myöskään luottanut ensimmäiseen tietoon, eikä uskonut pelkkään Wikipediaan, Oso kertoo naurahtaen.
– Arvostan hänessä hänen monipuolista, taiteellista lahjakkuuttaan.
Tarja Oson on edelleen vaikea sisäistää ystävänsä kuolemaa. Pari yötä meni nukkumatta, mutta elämän ja arjen on jatkuttava.
– Hän oli ja on edelleen ainutlaatuinen ihminen minulle. En pysty vieläkään uskomaan, että hän poissa, rakkaansa menettänyt sanoo hiljaa.
(MTV3-ANN-MARI LEINONEN)