Kansallinen veteraanipäivä aloittaa huomenna kesän liputuskauden Suomen lippu on keskeinen ja arvokas valtiollinen symbolimme. Loppukeväällä ja kesällä on kahdeksan liputuspäivää.
Liputtamiseen liittyy eräitä ohjeita, jotka jokaisen kansalaisen on hyvä tietää. Liputus on muistettava järjestää siten, että kansallislipun arvo otetaan huomioon. Oikean liputustavan hallitsemiseksi on luotu yhtenäistä liputuskäytäntöä, hyvää liputustapaa. Suomalaisen liputtamisen huomattavimpia puutteita on passiivisuus. Unohdetaan liputtaa silloin, kun siihen on mahdollisuus.
Salon pystyttämisestä lipun huoltoon
Liputus alkaa Suomen lipun ja salon valinnalla. Yksi-kaksi kerroksisissa taloissa lipun tulisi tyynellä säällä löysänä riippuessaankin näkyä rakennuksen harjan yli. Kerrostaloissa lippusalko ulottuu rakennuksen kolmannen kerroksen kohdalle. Lippusalon sijoituspaikaksi on aihetta valita pihapiirissä näkyvä ja keskeinen paikka, jotta lippu voi liehua väljästi ja esteettömästi. Käyttöön otettavan Suomen lipun koko määritellään siten, että lipun korkeus on 1/6 salon korkeudesta. Lipun nostaminen ja laskeminen suoritetaan tasaisesti ja rauhallisesti. Lippu on pidettävä siistinä ja nostettaessa se ei saa koskea maahan. Suomen lippu laskostetaan siten, että siniset osat jäävät ulkopuolelle ja lippuhelat näkyviin. Lippujen nykymateriaalit sallivat pesun ja muun huollon. Lipun paikkaaminen on hyväksyttävä toimenpide edellyttäen, että työ tehdään siten, ettei paikkausjälki näy. Suomen lippu poistetaan käytöstä polttamalla tai muulla lipun arvon huomioonottavalla tavalla. Lippua ei saa käytöstä poistamisen jälkeen käyttää muihin tarkoituksiin.
Suomen lipun lisäksi jokaisella on mahdollisuus käyttää maakuntaviiriä. Erilaisia maakunta- ja isännänviirejä on parikymmentä. Siniristi-viiri on koko Suomen yleisviiri. Uudellamaalla käytettävä isännänviiri on sini-valkoinen. Myös suvuilla ja järjestöillä on lisääntyvässä määrin omia viirejä.
Kesällä liputetaan
Kesäkaudella on kahdeksan virallista ja vakiintunutta eli yleistä liputuspäivää, siis kahdeksan mahdollisuutta liputtaa kansallislipullamme. 27.04. Kansallinen veteraanipäivä. Sotiemme veteraanien muistopäivä. Se on ollut liputuspäivä vuodesta 1987. 01.05. Vappu, suomalaisen työn päivä. Ylioppilaiden ja työläisten perinteinen juhla- ja mielenosoituspäivä. Virallinen liputuspäivä vuodesta 1979. 09.05. Äitienpäivä. Perinne juontaa vuosisadan alun Yhdysvaltoihin. Suomessa päivää vietettiin ensi kertaa vuonna 1918. Vuodesta 1927 se on ollut nykyisellä paikallaan toukokuun toisena sunnuntaina. Virallinen liputuspäivä vuodesta 1965. 12.05. J.V.Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. J.V. Snellman syntyi 12.5.1806. Päivä on ollut liputuspäivä itsenäisyytemme alkuajoista lähtien. 16.05. Kaatuneitten muistopäivä. Päivää on vietetty marsalkka Mannerheimin määräyksestä vuodesta 1940 lähtien. Liputuspäiväksi se on merkitty kalentereihin vuonna 1977.Kaatuneitten muistopäivä on toukokuun kolmas sunnuntai. 04.06. Puolustusvoimain lippujuhla. Päivä on ollut tällä paikalla vuodesta 1942. Myös Suomen marsalkan C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä. 26.06. Juhannus, Suomen lipun päivä. Sopivaa päivää etsittiin 1920-luvun puolivälissä. Kirjailija Maila Talvio esitti nykyistä ajankohtaa. Valinnan syynä oli sopiva luonnonajankohta ja poliittinen soveltuvuus. Päivä on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 1934. Juhannuspäivä on 20.päivän ja 26. päivän välinen lauantai. 06.07. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä. Suomalaisen runouden päivä, jota on vietetty Suomen Kirjailijaliiton aloitteesta vuodesta 1992 alkaen.Päivä on merkitty kalentereihin liputuspäiväksi vuodesta 1998. Asetuksessa liputtamisesta Suomen lipulla määritellään, että liputtaminen aloitetaan aamulla klo 8 ja lopetetaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21. Ainoat poikkeukset tähän sääntöön ovat juhannus ja itsenäisyyspäivä. Juhannuksena liputus aloitetaan aattoiltana klo 18 ja päätetään juhannuspäivänä klo 21. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy klo 20.