Liikennelakko päättyi

Pääkaupunkiseudun liikennelakkoon saatiin myöhään illalla ratkaisu. Kiistan osapuolet hyväksyivät piirisovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen kello 22.45.

Pääkaupunkiseudun linja-autot, raitiovaunut ja metro kuljettavat jälleen matkustajia. Myös kaikki Finnairin vuorot lentävät aikataulun mukaan. Ensimmäiset linja-autot lähtivät liikenteeseen jo kello viisi. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junavuorot ovat kuljettaneet työmatkalaisia normaalin aikataulun mukaan kello kolmesta lähtien.

Sovinto viipyi, mutta syntyi

Liikennelakon osapuolina olleet työmarkkinajärjestöt sopivat ehdoista ja menettelytavoista, joita pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa noudatetaan. Sopimuksella on kolmen kuukauden irtisanomisaika.

Uuden työnantajan palvelukseen siirryttäessä työntekijän työsuhteen pituus, palkkaryhmä, vuosiloma-aika ja sairausajan palkka sekä irtisanomisajat pysyvät ennallaan.

Sopimuksen mukaan tarjouskilpailussa hävinnyt liikkeenharjoittaja ei saa irtisanoa työntekijöitä ennen yhteistoimintaneuvottelujen käymistä.

Kilpailussa hävinneen yrittäjän työttömäksi joutuneilla työntekijöillä on myös jatkossa etusija palkattaessa uutta henkilökuntaa tarjouskilpailun voittaneeseen yritykseen. Voittaneen yrittäjän on tarjottava irtisanotuille töitä kahden kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisesta.

Työntekijästä itsestään johtuvista syistä aiemmin irtisanottua ei kuitenkaan tarvitse palkata.

Seurantaryhmä valvoo noudattamista

Sopimuksen toteutumista valvotaan erityisessä seurantaryhmässä, johon sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin yhden edustajan. Työministeriön ja työvoimatoimistojen avustaman ryhmän voi kutsua koolle kuka tahansa sopimuksen osapuolista.

Työmarkkinajohtajat mukana

Piirisovittelija Esa Lonka jätti sovintoehdotuksen illalla hieman ennen seitsemää Osapuolten oli määrä kokoontua antamaan vastauksensa kello 21. Ratkaisun tekeminen vaati kuitenkin vielä uuden loppurutistuksen.

Neuvotteluja käytiin iltapäivästä lähtien erilaisissa kokoonpanoissa. Keskusteluihin osallistui tiiviisti myös keskusjärjestöjen johto. Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) saapui valtakunnansovittelijan toimistoon jo puolilta päivin.

Iltapäivän kuluessa valtakunnansovittelijan toimistoon saapuivat myös Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n varatoimitusjohtaja Tapani Kahri sekä Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Jarmo Pellikka ja johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sekä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääsihteeri Seppo Junttila (sd.).

SAK:n Ihalainen luonnehti keskusjärjestöjen roolia siten, että ne ovat olleet mukana edesauttamassa sovinnon syntymistä. Myös työmarkkinajärjestöt halusivat välttää paikallisen kiistan laajenemista laajaksi periaatekysymykseksi.

Myöskään lakon sovittelija Esa Lonka ei pitänyt työmarkkinajohtajien näkyvää roolia poikkeuksellisena, vaan katsoi heidän mukanaolonsa olevan merkittävää sovun syntymiseksi.
-Tämä tietysti kiinnostaa myöskin keskusjärjestöjä, joten on aivan luonnollista, että näin menetellään, Lonka totesi.

Keskusjärjestöjen apuun turvaudutaan usein, kun työtaistelu on laajenemassa tai lakko uhkaa venyä pitkäksi. Samoin työmarkkinajärjestöt ovat valppaana silloin, kun riidan kohteena olevalla asialla on laajempaa periaatteellista merkitystä. Lähes viikon kestäneen lakon sovittelua kiristivät uhkaavat tukilakot. Kotimaan ja osa ulkomaan reittilennoista sekä suuri osa Helsingin lähiseudun rautateiden lähiliikenteestä olisi pysähtynyt, mikäli ratkaisu olisi hylätty.

Kiistan kohteena oli kuljettajien työsuhdeturva tilanteissa, joissa bussiliikennettä kilpailutetaan ja työnantaja vaihtuu sen takia. Kilpailuttaminen on yleistymässä yhteiskunnan eri sektoreille, joten ratkaisulla uskotaan olevan heijastusvaikutuksia laajemmaltikin.
(STT)


Lue myös:

    Uusimmat