Levy-yhtiöt iskevät nettipiraattien kimppuun

Julkaistu 12.04.2005 14:37(Päivitetty 12.04.2005 14:39)

Joukko musiikkia laittomasti verkossa jakaneita tahoja on päätymässä oikeuteen, sillä Suomen levy-yhtiöitä edustava Ääni- ja kuvatallennetuottajat, ÄKT ry., on jättänyt poliisille yhteensä 28 tutkintapyyntöä yhteistyössä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (TTVK) kanssa.

Kyseessä on osa laajaa kansainvälistä operaatiota, jolla musiikkiteollisuus pyrkii saamaan nettipiratismia kuriin. Teollisuus pitää piratismia suurimpana syynä myynnin laskuun viime vuosina. Oikeustoimiin on aiemmin ryhdytty mm. Yhdysvalloissa, useissa Euroopan maissa sekä Japanissa. Tähän mennessä kanteiden yhteenlaskettu määrä on noin 11 500.

ÄKT:n toiminnanjohtajan Arto Alaspään mukaan tarkoitus on saada merkittävässä määrin musiikkia laittomasti levittäneitä henkilöitä vastuuseen teoistaan. Maalitauluna ovat erityisesti ns. vertaisverkot, joissa käyttäjät voivat vaihtaa tiedostoja.

- Operaatiossa ei ole kyse hyökkäyksestä tekniikkaa vastaan. Uusi teknologia myös hyödyttää monia musiikin toimijoita, Alaspää sanoi tiistaisessa tiedotustilaisuudessa.

Kuitenkin hän arvioi, että "laajakaistamarkkinoiden kasvu on revitty pitkälti luovan sektorin selkänahasta", koska merkittävä osa laajakaistojen tietoliikenteestä on vertaisverkkojen käyttöä.

Nyt aloitettujen oikeustoimien kohteena on kaikkien tunnetuimpien vertaisverkko-ohjelmien käyttäjiä.

- On turha kuvitella, että jokin tietty ohjelma tekisi jakajista immuuneja poliisitutkinnalle, Alaspää korosti.

TTVK:n toiminnanjohtajan Antti Kotilaisen mukaan tapauksia tutkitaan tekijänoikeusrikkomuksina. Lievä nimike johtuu siitä, että epäillyillä ei tiettävästi ole ollut ansaitsemistarkoitusta. Rikkomusten ainoa mahdollinen rangaistus ovat sakot. Kotilaisen mukaan on kuitenkin hyvin mahdollista, että korvauksista sovitaan ilman varsinaista oikeudenkäyntiä.

Levyteollisuuden mukaan oikeudenkäyntejä ei käydä korvausrahojen keräämiseksi. Alan kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n lisenssiasioista ja oikeudenkäynneistä vastaava johtaja Lauri Rechardt sanoi, että kanteiden nostaminen on lisännyt tietoisuutta siitä, että musiikin lataaminen luvatta on laitonta. Samalla verkossa olevien laittomien musiikkitiedostojen määrä on kääntynyt laskuun.

Projektilla pyritään myös tukemaan laillisen verkkokaupan toimintaa, joka on voimakkaassa kasvussa.

- Viimeistään nyt kannattaa siirtää nettimusiikkihankinnat laillisiin verkkokauppoihin, joita Suomessakin toimii jo ilahduttavan monta, ÄKT:n apulaisjohtaja Tommi Kyyrä sanoi.

Levyteollisuuden edustajat vakuuttivat tilaisuudessa yhdellä suulla, että viime kädessä piratismista kärsivät artistit.

- On ikävää, että asiaan joudutaan puuttumaan näin äärimmäisellä tavalla, mutta nettipiratismissa pätee varmasti sama kuin oikeuselämässä yleensä: sanktion uhka lisää lainkuuliaisuutta, The Crash -yhtyeen laulaja ja lauluntekijä Teemu Brunila kommentoi ÄKT:n tiedotteessa.

Brunilankin mielestä piratismi nakertaa musiikin tekemisen taloudellista pohjaa.

Musiikkiteollisuuden kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n mukaan internetissä on noin 870 miljoonaa laitonta musiikkitiedostoa, joista valtaosa liikkuu ns. vertaisverkoissa. Tutkimuslaitos Informa Media Groupin arvion mukaan levyteollisuus olisi menettänyt lähes kahden miljardin euron tulot viime vuonna verkkopiratismin vuoksi.

Teollisuus pitää piratismia tärkeimpänä syynä sille, että levymyynti on maailmanlaajuisesti laskenut 22 prosenttia viiden viime vuoden aikana. Suomessa lasku on aiemmin ollut lievää, mutta viime vuonna myynti vajosi 12,5 prosenttia. Viimeisten kahden vuoden aikana Suomen levyteollisuus on vähentänyt henkilökuntaansa keskimäärin kymmenellä prosentilla.

Tutkimusten mukaan musiikin lataaminen verkosta voi myös lisätä levyjen ostamista, jos se toimii kuluttajalle tutustumisväylänä, mutta selvästi useammissa tapauksissa se vähentää ostamista.

Suomessa annettiin ensimmäisen kerran tuomio musiikin luvattomasta jakelusta vertaisverkossa vuonna 2001. 25-vuotias jyväskyläläisopiskelija tuomittiin 32 000 markan (runsaan 5000 euron) korvauksiin. Kansainvälisestikin useimmat tuomion saaneet ovat 25-35-vuotiaita ja runsaat kaksi kolmasosaa on miehiä.

(MTV3-STT)