USA 2005. Ohjaus: Lian Lunson. Tuotanto: Lunson, Mel Gibson. Kuvaus: Geoffrey Hall, John Pirozzi, Lian Lunson, Brit Marling. Leikkaus: Mike Cahill. Esiintyjät: Leonard Cohen, Bono, Nick Cave, Rufus Wainwright, Martha Wainwright, The Edge, Jarvis Cocker, Perla Batalla, Julie Christensen, Anna McGarrigle, Kate McGarrigle, Antony, Beth Orton. Kesto: 105 min.
Kanadalaisen lauluntekijän ja runoilijan, Leonard Cohenin, kunniaksi järjestettiin tammikuussa 2005 konsertti Sydneyn oopperatalossa. Tribuutin ideana oli juhlia 71-vuotiasta maestroa hänen omien kappaleidensa cover-versioilla. Cohenin tuotannon helmiä tulkitsivat Came So Far for Beauty -konsertissa mm. Nick Cave, sisarukset Rufus ja Martha Wainwright, Antony (yhtyeen Antony and the Johnsons omaperäinen vokalisti), Kate ja Anna McGarrigle sekä Beth Orton.
Lian Lunsonin dokumenttielokuva on lauluntäyteinen. Leijonanosan dokumentista varastaa aussikonsertin taltiointi, jonka sisältö on kautta linjan epätasaisen kirjava. Esitysten väleihin on insertoitu Cohenin haastatteluosuuksia, joissa tähti muistelee elämäänsä ja uraansa omien kappaleittensa innoittamana. Taiteilijan itsensä lisäksi haastateltaviksi pääsevät paitsi konsertin artistit myös U2-yhtyeen voimahahmot Bono ja The Edge, joiden Cohen-ihailu lähentelee kritiikitöntä palvontaa. Ei ihailussa sinänsä mitään vikaa ole, mutta vertaukset vuorelta alas laskeutuvaan Moosekseen tuntuvat kyllä jo melkoisen korneilta.
Willie Nelsonista tv-elokuvan vuonna 1997 tehnyt Lunson on onnistunut luomaan intiimin kontaktin enigmaattiseen kohteeseensa. Muisteloista kuultaa Cohenin vahva, itseironinenkin ääni, jolla on jo iän mukanaan tuomaa pokkaa analysoida kuuluisuuden kiroja. Tähden kertomukset yksittäisten kappaleiden synnystä ovat elokuvan parasta antia. Onkin valitettavaa, ettei dokumentin musiikillinen anti yllä lähellekään haastatteluosioiden intensiteettiä. Tämä tosin saattoi olla jo etukäteen arvattavissa, sillä Cohen, jos kuka, on oman tuotantonsa paras tulkitsija. Coverit jäävät väkisinkin valovuosien päähän. Parhaassa vedossa ovat Antony, Nick Cave ja Rufus Wainwright, joista viimeinen pääsee tulkitsemaan peräti kolme biisiä: Everybody Knows, Chelsea Hotel No. 2 ja Hallelujah. Rufuksen tulkintoja ryydittävät lisäksi hänen muistonsa ensi kohtaamisesta alusvaatteisillaan nuudeleita keitelleen Leonardin kanssa.
Reilu puolitoistatuntinen kuluu odotuksen vallassa, sillä itse mestariahan lavalle lopulta odotetaan. Sydneyn estradilla Cohenia ei nähdä, mutta elokuvasta tämä herkku ei sentään jää uupumaan. Karismaattinen esiintyjä astuu mikrofonin taakse newyorkilaisella klubilla kuvatussa kohtauksessa, jossa tähti laulaa U2:n (!) säestyksellä huikean bravuurinsa, Tower of Song -kappaleen. Jo tämän ainokaisen elämyksen ansiosta dokumenttia kannattaa suositella myös muille kuin pelkästään kaikkein fanaattisimmille Cohen-faneille.
Teksti: Outi Heiskanen