Lennart Meri kuollut

Viron entinen presidentti Lennart Meri on kuollut 76-vuotiaana. Meri kuoli vakavaan sairauteen tänä aamuna kello 3.40 Tallinnan Magdaleena-sairaalassa.

Presidentin kanslia ei kertonut presidentin kuolinsyytä, mutta viime vuoden elokuussa hänelle tehtiin aivoleikkaus, jonka jälkeen hän oli sairaalahoidossa muun muassa kuumeilujen ja verisuonitulehduksen takia.

Lennart Meri toimi Viron presidenttinä vuosina 1992-2001. Sitä ennen hän toimi lyhyen aikaa Viron Suomen suurlähettiläänä. Meri oli Viron uudelleen itsenäistymisen symboli niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin.

Ennen presidenttiaikaansa hänet tunnettiin kirjailijana ja elokuvantekijänä. Useat hänen töistään liittyivät suomalais-ugrilaisten kansojen elämään.

Meri haudataan sunnuntaina, tämän kuun 26. päivä.

Rüütel: Meri muistetaan suurena ihmisenä

Viron presidentti Arnold Rüütel sanoi, että Lennart Meri muistetaan suurena ihmisenä. Rüütel totesi Viron televisiossa pitämässään puheessa, että Meri jätti virolaisille rikkaan perinnön niin kirjailijana kuin valtiomiehenäkin.

- Hänen työnsä auttoi suojelemaan ja vahvistamaan virolaista identiteettiä vihollisvallan alla, Rüütel sanoi.

Hän kehui myös Meren saavutuksia vasta itsenäistyneen Viron ulkosuhteiden luojana.

- Valtion presidenttinä Lennart Meri työskenteli valtiomme kansainvälisen aseman turvaamisen nimissä. Hänen tavoitteenaan oli luotettavan valtion rakentaminen sekä Viron pääsy Natoon ja Euroopan unioniin. Viro muistaa Lennart Meren hienona ihmisenä.

Tuottelias kirjailija ja suorapuheinen johtaja

MTV:n Viron-kirjeenvaihtaja Pertti Nyberg muistelee Merta:

Lennart Meri oli aina yllätyksellinen. Kun joskus 90-luvun lopulla kysyin haastattelussa häneltä, milloin Viro muuttaa EU-toiveiden vastaista kansalaisuuslakiaan, Meri vastasi lyhyesti, että "torstaina, mutta en tiedä minä torstaina".

Vielä vanhoilla päivilläänkin hän pystyi terävän ironisesti kommentoimaan päivänpoliittisia tapahtumia. Kun toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi Moskovassa vietetyt Voiton päivän juhlat toukokuussa 2005 kiristivät Baltian maiden ja Venäjän suhteita, Merellä oli ironinen vastaus tähänkin tapahtumaan.

- Demokraattinen maailma on vuodesta 1946 juhlinut tätä päivää demokratian voittona tyranniasta. Ei mene paljon aikaa, kun päivää voidaan juhlia tällä ajatuksella myös Moskovassa, Meri sanoi MTV3:n haastattelussa.

Meri tunsi Venäjän hyvin. Olihan hän jo 12-vuotiaana joutunut Siperiassa perunankuorijaksi ja metsätyöläiseksi. Meren isä oli ensimmäisen itsenäisyyden aikana ollut Viron diplomaattina Keski-Euroopassa, mutta Neuvostoliiton vallattua Viron, koko perhe joutui karkotukseen Siperiaan. Tätä ennen Meri oli isän asemapaikoilla Berliinissä ja Pariisissa oppinut paitsi nuoreksi kosmopoliitiksi myös eurooppalaisten kielien taitajaksi.

Meren perhe palasi Siperiasta takaisin Viroon 40-luvun lopulla ja Lennart Meri opiskeli Tarton yliopistossa historioitsijaksi. Koska häntä ei katsottu sopivaksi historioitsijan töihin, hänestä tuli aluksi dramaturgi ja myöhemmin radiotoimittaja. Radiotoimittajana hän loi läheiset suhteet myös suomalaisiin.

Myöhemmin 60-luvulla Lennart Meri tunnettiin erityisesti kirjailijana ja dokumentaristina. Hän teki lukuisia matkoja Siperiaan ja Venäjän kaukoitään. Noilta matkoilta syntyi kirjoja ja filmejä, jossa tutkailtiin jo lähes unohduksiin jääneitä heimoja ja niiden kulttuureja. Lennart Meri oli tuttu näky myös MTV:n käytävillä, kun hän työsti filmejään. Hän oli myös yhteyshenkilö suomalaisille, jotka tekivät dokumentteja Virosta.

Meren kuuluisin kirja lienee Höbevalge (Hopeanvalkea), jossa Viro ja virolaiset nähdään historian aktiivisina toimijoina Itämeren alueella. Faktaa ja fiktiota sekoittava teos julkaistiin vuonna 1976. Meren mukaan esimerkiksi pohjoismaissa juhlittavan juhannuksen perinteet ovat lähtöisin Saarenmaalta, jonka Kaalinjärveen putosi tuhansia vuosia sitten meteoriitti. Kokot ja muut juhannusjuhlat olisivat Meren mukaan heijastumia tuosta taivaallisesta ilotulituksesta, josta Kalevalassakin on maininta.

Hopeanvalkea-kirja on kuin suora muistutus intellektuaalisen ihmisen monitahoisuudesta: koskaan ei voinut tietää, onko Meri tosissaan vai oliko kyseessä jonkinlainen älyllinen vitsi, joka valkenee ehkä myöhemmin. Osin Meren tuotannon monitulkintaisuuteen vaikutti varmasti neuvostoaika, jolloin oli parempi olla monimerkityksellinen. Tällä tavoin kykeni aina myöhemmin tulkitsemaan viranomaisille asiat parhain päin.

Lennart Meri osallistui innokkaasti 80-luvun lopun Viron itsenäisyysliikkeeseen eli laulavaan vallankumoukseen, vaikka vielä 80-luvun alussa hän kieltäytyi allekirjoittamasa neuvostovaltaa kritisoivaa niin sanottua neljänkymmenen intellektuellin kirjettä. Meri pystyikin hämmästyttävästi olemaaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Merellä oli merkittävä rooli Viron avautumisessa ulkomaailmaan kun hän oli uuden ulkoministeriön ensimmäinen ulkoministeri. Kun Viro itsenäistyi Moskovan vallankaappausyrityksen seurauksena elokuu lopulla 1991, Lennart Meri oli sattumalta Suomessa. Tuglas-seurasta Helsingin Mariankadulla muodostui tuolloin epävirallinen Viron suurlähetystö, josta käsin Meri haki länsivaltojen tunnustuksia uudelleenitsenäistyneelle Virolle.

Ulkoministerin paikalta hän nousi Viron Helsingin suurlähettilääksi ja sittemmin presidentiksi. Suorassa kansanvaalissa Arnold Rüütel sai eniten ääniä, mutta koska ääniä ei ollut riittävästi, valinnan teki parlamentti Lennart Meren hyväksi.

Kahden kauden presidenttinä Lennart Meri saavutti kansan suosion, joskin virolaisten poliitikkojen kanssa hän oli vähän väliä tukkanuottasilla. Yhden suorasukaisimmista puheistaan hän piti itsenäisyyspäivänä 1998 johtavien virolaispoliitikkojen edessä. Tuolloin hän sanoi, että kansa on pettynyt poliitikkoihin, poliisiin ja oikeusjärjestelmään. Puheen tavoitteena oli muistuttaa, että uudelleenitsenäistynyt Viro ei saa muuttua korruptoituneeksi banaanitasavallaksi, jossa suhteet ja raha määräävät elämisen tahdin. Puheita Meri kirjoittikin paljon ja niissä oli yleensä hieman isällinen ja moralistinen sävy.

Suomalaisia Meri kehui lähes mennen tullen. Hän piti virolaisten ja suomalaisten suhteita erinomaisena ja hän piti hyvänä, että suhteet eivät ole erinomaiset vain valtioiden vaan myös yksittäisten ihmisten ja järjestöjen tasolla. Merellä oli lukuisia ystäviä Suomessa ja hän oli useiden suomalaisjärjestöjen kunniajäsen.

Vaikka Meri oli usein arvostelun yläpuolella, pieni joukko hänen vastustajiaan toi vuosia esille, että Lennart Meri oli neuvostoaikana tehnyt jonkinlaisen sopimuksen silloisten vallanpitäjien kanssa. Näihin syytöksiin Meri ei koskaan suostunut vastaamaan eikä niistä myöskään saatu hänen elinaikanaan selvyyttä. Oli syytöksissä sitten perää tai ei, Lennart Meren toiminta ennen Viron itsenäisyyttä ja etenkin sen jälkeen todistaa, että aktiivinen toiminta oman kansakunnan puolesta voi nostaa pienen kansakunnan maailman silmissä todellista kokoansa selvästi suuremmaksi.

Viimeiset vuotensa Lennart Meri asui rakentamassaan talossa Viimsin niemellä lähellä Tallinnaa. Kun Tarja Halonen vieraili presidenttinä Tallinnassa toukokuussa 2000, pyysin Lennart Mereltä lyhyttä haastattelua samalla kun kävelimme Toompealla kohti näköalatasannetta. Lennart Meri suostui haastatteluun, mutta asetti yhden ehdon: hänen on saatava kuvata MTV:n kameralla näköalatasanteelta omaa taloaan Viimsin niemellä. Niinpä kaikkien muiden töidensä ohella Lennart Meri on toiminut myös MTV:n uutisten kuvaajana. Kymmenen uutisten juttu Halosen ja Meren presidentillisestä tapaamisesta päättyi Meren itsensä ottamiin kuviin kotitalostaan.

Meren surunvalittelukirja avataan suurlähetystössä

Viron Helsingin-suurlähetystö avaa surunvalittelukirjan presidenttiMeren muiston kunniaksi.

Surunvalittelut voi jättää keskiviikkona ja torstaina kello 12-16 sekä perjantaina kello 10-14 osoitteessa Itäinen puistotie 10.

Myös internetissä voi jättää surunvalittelun osoitteessa www.riik.ee/lennartmeri.

(MTV3-STT)