(Columbia / Sony Music)
Viimeisimmässä Idols-kisassa mukana ollutta Lassia pidettiin kisan suurena ennakkosuosikkina. Sitten Rauli ”Badding” Somerjokeen verrattu hiljainen ja vetäytyvä viiksekäs hampuusi päättikin ottaa hatkat juuri ennen finaalilähetysten alkua. Sen jälkeen Lassin uran etenemistä on seurattu rauhallisen odottavaisesti. Nyt odotus on ohi, debyyttilevy on täällä.
Levyn tuottajana ja sävellysapuna häärinyt Tehosekoitin-yhtyeen kitaristi Matti Mikkola on yhdessä Lassin kanssa saanut aikaan varsin kivan poplevyn. Alku sekoittaa pakkaa ennakko-odotusten suhteen: Tuhkaa ja hiekkaa on teharimainen roketti, joka ensi kertaa kuunnellessa kuulosti oudolta. Biisin sanoitus on Asan käsialaa, säveltäjinä Mikkola ja paremmin DJPP:nä tunnettu hiphop-tuottaja Street Kobra. Useampien kuuntelukertojen jälkeen biisi nousee levyn parhaimmistoon. Samaan vauhtirallikategoriaan sijoittuu vuosi sitten debyyttilevynsä julkaisseen Topi Sahan sävellys Panttilainaamo, jossa niitä Rauli-vivahteita on varsin paljon esillä.
Matti Johannes Koivu on tehnyt Lassille hienot kappaleet Vanhanaikainen ja Sopimus, joka tuo mieleen hämeenlinnalaisen Kovat piipussa –levyltä löytyvän loistavan Naapuska-kappaleen. Koivun kädenjälki kuuluu myös kappaleessa Sinun piti kävellä kanssani, josta Lassi parhaansa mukaan yrittää tehdä oman kuuloisensa, mutta kyllä se MJK sieltä vaan puskee esiin. Etsin kultaista keskitietä on levyn neljäs Koivu-kappale ja hieno kantrihenkinen biisi.
Poutahaukoistaan tuttu Marko Haavisto on tehnyt kappaleen Kerran ollaan nuoria, joka rullaa eteenpäin kuin Johnny Cashin hitti I Walk the Line. Levyn oudoin hetki tulee kahdeksannen kappaleen Suonsilmä kohdalla. Biisi alkaa hempeänä, mutta 40 sekunnin kohdalla tulee hämmentävä insertti, jonka jälkeen nostetaan kytkintä ja ralli lähtee liikkeelle oikein kunnon vauhdilla. Hyvä menopala, josta olisin itse jättänyt alkuhempeilyn kokonaan pois.
Topi Sahan kaksi muuta sävellystä, jotka ovat levyn loppupuolella, ovat hempeämpää tavaraa ja käsittelevät teksteissään mennyttä aikaa. Se aika on mennyt muistelee lapsuutta ja Vanhus puolestaan pitkän elämän aikana tapahtuneita. Biisiltä löytyy Sahan soittama, loistelias huuliharppuosuus, joka tuo mieleen Bruce Springsteenin biisit.
Levyn päätösraita Nuoriso sairastaa syöpää on laina Pelle Miljoona & N.U.S –levyltä vuodelta 1978. Hyvin biisi rämpytellään menemään, mutta ehkä enemmän omaa lassimaisuutta siihen olisi kaivannut.
Lassi on itse soittanut rummut osaan kappaleista, mutta miehen laulu on se tärkein osa tällä levyllä. Se toimiikin hyvin, vaikkakin hento ääni ei ihan tunnu kestävän koko levyllistä. Kun myös taustajoukot ovat hoitaneet hommansa, on lopputuloksena kuitenkin yksi loppuvuoden parhaista levyistä.
Lassin levynkanteen kirjoittaman tervehdyksen lopussa olevan jälkikirjoituksen toive olla pelkkä Lassi eikä Idols-Lassi on tällä hetkellä aika turha. Aika näyttää, nouseeko Lassi omille siivilleen ja pääsee eroon hänet julkiseksi tehneestä ja levyttämisen mahdollistaneesta nimikkeestä.