Riihimäen lasimuseon uusin näyttely selvittää, miksi suomalaiset lasitehtailijat aikanaan hakivat oppia Belgian ranskankielisestä osasta Valloniasta. Noin sadan esineen joukosta erottuvat uniikkilasien lisäksi muun muassa eri aikakausien parfyymipullot; niihin on kuuluisimmat ranskalaiset parfyymit aina pakattu.
"Löytöretki - lasia Valloniasta" on koottu Liegen arkeologia- ja taideteollisuusmuseosta, Charleroin lasimuseosta ja yksityisistä kokoelmista. Näyttely on kiertänyt muun muassa Pariisissa, Istanbulissa, Tunisissa ja Tokiossa. Riihimäellä se viipyy vuoden loppuun asti.
Näyttely kattaa ajanjakson 1800-luvulta nykyaikaan. Sen näyttävintä antia ovat 1800-luvun kristallit, joihin liittyy kullattuja osia.
Amanuenssi Kaisa Koivisto pitää Belgian lasitaiteen huippukautena art nouveauta. Siitä edustavat hapotetut kaiverretut verholasit.
Sarjatuotannon mallia näyttävät hajuvesipullojen lisäksi 1900-luvun hiotut tai kaiverretut lasistot.
Suomeen tuotettiin koneita ja tekijöitä
Näyttelyn yhteydessä julkistettiin belgialaisen historioitsijan Philippe Bergerin tutkimus valloonien merkityksestä Suomen lasiteollisuudelle. Oppi oli tärkeä varsinkin ikkunalasiteollisuudelle, kunnes belgialainen koneellisesti valmistettu lasi valtasi Suomen markkinat vuoteen 1926 mennessä.
Nuutajärven lasitehtaan omistaja Adolf Törngren kävi opintomatkalla Ranskassa ja Belgiassa vuonna 1856, jotta saisi aikaan korkealaatuista ikkunalasia. Hän palkkasi tehtaaseensa puhaltajia eteläisestä Belgiasta, ja tavoitteet saavutettiin jo ensimmäisen kauden jälkeen.
Mustasaarelaisen Grönvikin lasitehtaan johtaja Axel Grönberg hankki Belgiasta ammeuunin ja palkkasi työntekijöitä 1890-luvulla.
Suomen lasimuseo on avoinna ti-pe klo 10-18, maanantaisin suljettu.
(MTV3)